PILVILINNOJA

DSCN0091_A
Syyskuun alkaminen ei suinkaan merkitse kesän päättymistä. Hortensioiden valkoiset kukkapilvet ovat juuri nyt kauneimmillaan. Taloyhtiön sisäpihalla kasvavan syyshortensian (Hydrangea paniculata ’Grandiflora’) kartiomaiset kukinnot ovat avautuessaan vaaleanvihreät, mutta täysin auenneina kermanvalkoiset. Useimmiten leikkaan syyshortensiaa kukkimisen jälkeen melko voimakkaasti, jolloin se tekee seuraavana vuonna suuria ja upeita kukintoja. Rankkasade on kukintojen pahin vihollinen, ja sateen jälkeen kukkien paino saattaa saada varret katkeamaan. Tämä primadonna on lisäksi hyvin tarkka leikkaamisen ajankohdan suhteen ja osoittaa mieltään kukkimalla seuraavana vuonna niukasti, jos leikkaaminen jää liian myöhäiseen syksyyn. 
DSCN0084_A
DSCN0088_A
Blog_19_2
Hortensiat ovat omiaan taloyhtiömme pihaan, sillä ne kukkivat myös puolivarjossa. Vaikka hortensiat sietävät varjoa, ne viihtyvät kuitenkin myös auringossa, kunhan kasvualusta pysyy kosteana koko kasvukauden. Aurinkoisella kasvupaikalla kukkiin tulee syksyn edetessä soman vaaleanpunainen sävy. Loppusyksystä kukat kuivuvat ja ruskettuvat, mutta ovat sellaisinakin kauniita. Hortensiat saavat joka kevät juurilleen katteeksi runsaasti puutarhakompostia.
DSCN0045_A
Blog_19_1_A
DSCN9792_A
Taloyhtiön takapihalla kasvava pallohortensia (Hydrangea arborescens) on kukkinut upeasti tänä kesänä. Sen suurimmat kukinnot ovat ainakin 30 senttiä läpimitaltaan, vaikkakaan en muista, onko lajike ’Grandiflora’ vai ’Annabelle’. Valkoiset jättiläiskukinnot ovat hieman epätodellisen näköisiä hohtaessaan vitivalkoisina iltahämärässä. Pallohortensiat kukkivat yleensä jo heinäkuusta alkaen, mutta tänä kesänä kukinta alkoi hieman myöhemmin ja jatkuu edelleen. Koostaan huolimatta pallohortensian kukinnot näyttävät kestävän rankkasadetta syyshortensiaa paremmin, ja saman vuoden hennot versot jaksavat hyvin kannatella suuria kukkia murtumatta. Monesti käyn ravistelemassa hortensioiden kukkia sateen jälkeen keventääkseni niiden taakkaa, mutta se on tietenkin vain tekosyy saada ihailla kukkia lähempää.
DSCN7777_A
DSCN7532_A
Ensimmäisenä hortensioista kukkii köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris), joka avaa leveät ja harsomaiset kukintonsa jo heinäkuun alussa. Meidän köynnöshortensiamme on vielä pieni, mutta ennen pitkää se on ohjattava rakennuksen seinään kiinnitettävään köynnöstukeen. Naapurissa sijaitsevan kerrostalon päätyseinällä kasvaa köynnöshortensia, joka ulottuu noin kuuden metrin korkeuteen, ja katselen sitä välillä hieman huolestuneena. Onneksi köynnöshortensian kasvuvauhti ei päätä huimaa, joten minulla on vielä aikaa rakennella ja maalailla köynnöstukia. Köynnöshortensian kukinto ovat erityisen kaunis, sillä siinä on kahdenlaisia kukkia: pieniä pitsimäisiä kukkia keskellä ja suuria kukkia laidoilla. Kukinnossa on vielä samaan aikaan pieniä pallomaisia nuppuja. Lehdet ovat tummanvihreät ja kiiltävät, ja ne näyttävät kauniilta tummanvioletin purppuraheisiangervon vierellä.
DSCN7524_A
Jaloängelmä (Thalictrum delavayi) on hortensioiden täydellinen vastakohta. Se muodostaa pikkuruisia vaaleanpunaisia kukkia sinne tänne pitkin korkeita, honteloita kukkavarsia ja kasvaa vuodesta toiseen ilman erityisempää hoitoa. Korkeat kukkavarret etsivät tukea viereisen koristeomenapuun oksista ja nojaavat välillä talon harmaaseen seinään. Kerrannaiset kukat ovat täydellisen pyöreitä ja niin pieniä, että niitä pitäisi tutkia suurennuslasilla. Kasveja on toistaiseksi vain kaksi, mutta näitä pitäisi puutarhassa olla kokonainen utuinen, vaaleanpunainen pilvi.
DSCN5836_1
Blog_19_3

HEAD IN THE CLOUDS

Best part of autumn are definitely hydrangeas. Their showy and dramatic blooms are indispensable for a garden mostly in the shade such as ours. Though tolerant of partial shade, hydrangeas do not mind a sunny location either, as long as the soil is moist throughout the growing season. The climbing hydrangea, Hydrangea anomala subsp. petiolaris, is the first to open its lacy blooms early July, followed by Hydrangea arborescens, whose large spherical blooms have been especially magnificent this summer. Hydrangea paniculata is the last one to join the show in September with its large cone-shaped blooms, which turn from creamy white to deep pink in a sunny location. Hydrangeas do well when mulched with plenty of compost every spring. Totally opposite to the somewhat excessive hydrangeas is the Chinese meadow rue (Thalictrum delavayi), a hardy perennial with minuscule, pink, double flowers scattered on thin, tall stems. A magnifying glass is necessary to fully appreciate the delicate, perfect spheres of flowers this plant produces in August. I must plant more meadow rue to have a large, hazy pink cloud of flowers in my garden. 

8 kommenttia artikkeliin ”PILVILINNOJA

  1. Hortensiat ovat upeita, jopa nimeltään! Leikataankohan pallohortensiaakin heti kukinnan jälkeen?

  2. Lueskelin Kaneli ja kardemummaa-blogia ja löysin sen kautta tieni tänne. Aivan ihastuttava blogi ja täydellisen kauniita kuvia! Saat minusta kyllä vakkarivierailijan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s