LÄPIKUULTAVAA

DSCN9425_A
Blog_24_2_A
Myöhään syksyllä valo on kaikkialla pehmeää, lämmintä ja kullanhohtoista, niin erilaista kuin kevään kova ja armoton valo. Sinikuunliljojen suuret lehdet ovat kesällä tumman sinivihreät, mutta nyt ne hehkuvat lämpimän keltaisina. Vaahterat ja haavat pudottavat joka päivä pihalle uuden kerroksen lehtiä.
DSCN9493_A
Taloyhtiöpihalla on paljon sorapintaisia alueita ja käytäviä, joilta lehdet on syksyllä haravoitava, vaikka lehdet ovatkin runollinen näky leijuessaan hiljalleen alas puista. Vain pieni osa lehdistä mahtuu kahteen kompostikehikkoon, jonne niitä levitetään kerroksittain lämpökompostorissa esikypysyneen talousjätekompostin kanssa. Paljon lehtiä saa lisäksi mahtumaan pensaiden alle, ja kun keväällä levitän ohuen kerroksen valmista kompostia kuivien ja rapisevien lehtien päälle, katoavat lehdet pian olemattomiin. Muutama säkillinen saadaan loppusijoitettua kasvimaan katteeksi, ja pihlajan ja isotuomipihlajan lehtiä säästetään samoin muutama säkillinen lämpökompostorin kuivikkeeksi. Suurten puiden ympäröimällä tontilla lehtiä tulee kuitenkin niin paljon, että paljon on kuitenkin pakattava jätesäkkeihin ja kuljetettava kaatopaikalle, vaikka se niin harmilliselta tuntuukin. Suunnitteilla oleva piharemontti tuo toivottavasti vähän lisää kompostointitilaa.
DSCN8874_A
DSCN9411_crop2
Blog_24_1_A
Syksystä huolimatta mustilanhortensia ja köynnöshortensia eivät luovu kukistaan. Köynnöshortensian suuret laitakukat hapertuvat ja haurastuvat syksyn mittaan, mutta pysyvät kuitenkin kukinnossa koko talven. Muuten niin vaatimaton koivuangervo on muuttunut kirkkaan vaaleanvihreäksi ja näyttää hauskalta tummanvioletin purppuraheisiangervon vieressä.
DSCN9440A
Blog_24_3A
Kasvimaallakin on monta sinnikästä puurtajaa, jotka uhmaavat syksyä. Nukkapähkämöllä on niin paksu turkki, ettei se säikähdä viileneviä säitä, vaikka välillä kastuisikin. Vaaleanpunakukkainen komeamaksaruoho jatkaa sekin kukintaansa, ja lehtikaalilajike ’Red Russian’ tuottaa väsymättä uutta satoa. Se ei tiedä, että lehtikaalikiintiömme alkaa olla jo tältä kesältä täynnä. Tällä lajikkeella on kaunis vaaleanpunainen lehtiruoti, ja nyt myös lehtien laidat punertavat, joten kaunis kasvi kelpaisi hyvin kasvatettavaksi koristekasvien joukossa. Rannassa puiden lehdet keinuvat sateen piiskaamassa aallokossa, ja kesäpäivät saaren rantakallioilla tuntuvat jo kaukaisilta. 
Blog_24_4A


TRANSPARENT

I love the light in the atumn, for it is soft, warm and golden, so unlike the harsh and merciless spring light. Autumn turns the giant leaves of hostas pale gold, while maples and aspens spread a new carpet of leaves in the garden every day. However poetic the autumn leaves may look, the gravel paths need to raked and cleared. I try to compost and use as much of the leaves as possible as mulch. Unfortunately, there is not enough composting space, and we need to take a lot of leaves to the garden waste drop-off at the local landfill. Some garden plants just do not accept that the growing season is over: hydrangeas hold on to their pretty, though crisp and dry florets. In the herbaceous border on the allotment, pink sedums bloom, kale continues to produce fresh leaves, and the furry leaves of Lamb’s Ears look warm despite the rain. 

TALVEN VARALLE

Blog_23_1_A
Yöpakkasista huolimatta viljelypalstalla syyskimikit kukkivat täyttä päätä. Yksinäinen sormustinkukka on hoksannut avata kukkansa viime hetkellä. Kukkakärpäset ja amiraaliperhonen saapuvat paikalle nauttimaan auringon lämmöstä.
DSCN8945_A
DSCN9046_A
Sadonkorjuu kasvimaalla on nyt suurimmaksi osaksi ohitse. Viimeiset härkäpavut on poimittu ja perunat nostettu. Perunoita istutettiin kolmea lajiketta: varhainen Carrera heti vapun jälkeen, ja Annabelle ja Siikli toukokuun lopulla. Peruna- ja juuressatoa riittää muutamaksi kuukaudeksi, ja syyskesällä onkin monesti hauska huomata, että joidenkin aterioiden ainekset ovat lähes kokonaan omalta kasvimaalta. Lisäksi itse kasvatettu ruoka maistuu aina jostain kumman syystä erityisen herkulliselta. Sadonkorjuun jälkeen perunamaa saa katteekseen kasvimaalta kertyviä naatteja ja varsia. Pilkon niitä hieman lapiolla ja lopuksi tuon päällimmäiseksi kerroksen lehtiä. Talven jälkeen kasvijätteet ovat hiutuneet niin, että ne on helppo muokata maahan.
DSCN9056_A
Blog_23_2_A
Sitruunamelissa kasvaa perennojen joukossa kauniiksi, tuoksuvaksi pensaaksi, mutta en ole oikein koskaan oppinut käyttämään sitä. Niinpä se muuttuu syksyllä hyväntuoksuiseksi maanparannusaineeksi muun kasvijätteen mukana. Kruunutilli tuotti runsaan siemensadon, ja osa kuivista varsista pääsi koristeeksi sisälle. Pihamaalla kesäkukkaistutukset on purettu, perennat istutettu takaisin maahan, ja muratit ja lankaköynnökset siirretty pienempiin ruukkuihin talvettamista varten. Pihavaahtera on päättänyt luopua lehdistään ja pudottelee niitä maahan kahisevaksi matoksi. Lumimarjan valkoiset helmet ilmestyvät oksiin yht’äkkiä ja muistuttavat saapuvasta talvesta.
DSCN8616_A
DSCN8567_A

PREPARING FOR WINTER

Despite a number of cold nights, foxgloves and bugbane continue to flourish on the allotment garden and attract hoverflies and butterflies. Harvesting is almost over: the last broad beans and potatoes have been picked and collected and brought home. At this time there is a lot of garden waste on the allotment, and all is used to feed the soil to improve next year’s harvest. Seed saving starts with dill, which always produces plenty, so I brought some pretty dry stalks indoors. In the garden, pots and containers need to be emptied, ivy and maidenhair vine replanted in smaller pots for overwintering indoors. Snowberry produces strings of white pearls and reminds that winter is around the corner.

MAANPINTA PEITTOON

DSCN5788_A
Blog_22_1_A
Useimpien puutarhakasvien parhaat hetket ovat lokakuun alussa ohitse, mutta maanpeittokasvien vaihtelevien lehtimuotojen ja -värien kauneutta ei syksy himmennä. Taloyhtiön pieni piha ei tarjoa laajoja puutarhanäkymiä, ja siksi katse kiinnittyy yksityiskohtiin. Ensimmäisiä pihalla tekemiäni muutoksia oli pienialaisten nurmikkolaikkujen poistaminen ja niiden korvaaminen perennoilla. Pieniä nurmialueita oli hankala hoitaa, eikä nurmikko syvässä varjossa rakennusten pohjoisseinustoilla hyvin menestynytkään. Pensaiden ja suurten perennojen alle sekä luiskia peittämään istutin erilaisia maanpeittokasveja, joiden hoitaminen on paljon helpompaa kuin nurmikon leikkaaminen ja tietysti mielenkiintoisempaa. Maanpeittokasveilla varjon ja puolivarjon kasvupaikoille saatiin luotua vaihtelevia ja eläviä pintoja, jotka pysyvät kauniina koko kasvukauden. Nyt maanpeittokasveja on niin runsaasti, että niitä voi surutta käyttää keväällä ruukkuistutuksiin. Pihan varjoisimpiin kohtiin istutin varjoyrttiä (Pachysandra terminalis), jonka kiiltävät ja ainavihannat lehdet sopivat hyvin yhteen esimerkiksi kotkansiiven kanssa.
DSCN8964
Toinen syvän varjon maanpeittokasvi on aina luotettava lehtotaponlehti (Asarum europaeum), jonka tummat, kiiltävät lehdet ovat hyvä tausta monille suuremmille perennoille. Se kestää myös kuivuutta, kunhan ei altistu auringonpaisteelle. Kuvassa lehtotaponlehtien päällä suikertaa keltapeipin (Lamiastrum galeobdolon) kirjavalehtinen rönsy. Keltapeippi jaksaa kasvaa varjoisillakin pensasalustoilla, ja pitkine rönsyineen se leviää nopeasti. Yksin kasvaessaan se voi nopeasti valloittaa laajojakin alueita, joten sitä on hyvä pitää silmällä.
DSCN8996_2285x1714
DSCN9019
Pihan puolivarjoisilla kasvupaikoilla kasvaa kahta hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum), joista toisen lajikenimeä ei löydy enää muistiinpanoista, mutta sen tummanvihreitä lehtiä koristaa puhtaanvalkoinen raita. Kasvi kukkii vaaleanvioletein kukin kesäkuussa. Myös kurjenpolvia voi käyttää maanpeittokasveina, vaikka vähässä valossa kukinta jääkin vaatimattomaksi. Meillä pensaiden lomassa ja kivipolun varrella kasvaa tuoksukurjenpolvea (Geranium macrorrhizum) ja matalaa peittokurjenpolvea (Geranium cantabrigiense). Kurjenpolvien vaaleanvihreät lehdet ovat syvään liuskoittuneet, ja kasvi tulee lehteen hyvin varhain keväällä. Matalat kurjenpolvet pysyvät kauniin mattomaisina koko kesän. Täpläkurjenpolven (Geranium maculatum) tummalehtinen ’Espresso’ -lajike sen sijaan kaipaa valoa ja sen rippeet pitäisi pian pelastaa valoisammalle kasvupaikalle.
DSCN9813_ABlog_22_2_A
Suosikkejani peippien laajassa suvussa ovat lähes kokonaan valkolehtiset hopeatäpäpeipit kuten ’Red Nancy’ ja ’White Nancy’ vaaleanpunaisine ja valkoisine kukkineen. Pihan puolivarjoisilla kasvupaikoilla peipit kukkivat hillitysti, mutta halusin nähdä miten kasvi käyttäytyy aurinkoisella kasvupaikalla ja istutin sitä viljelypalstalle. Kukinta oli toukokuussa ylenpalttista, mutta runsaan kukinnan jälkeen lehdistö ränsistyi nopeasti auringossa. Kukinnot kannattaakin leikata pois heti kukinnan jälkeen. Silloin kasvin tärkein ominaisuus eli valkoinen lehdistö pysyy kauniina, eikä kasvi myöskään karkaa pihapiirin ulkopuolelle. Peipit kuuluvat samaan huulikukkaiskasvien Lamiaceae-heimoon kuin luonnonvarainen kirjopillike, ja kukat ovatkin hyvin samanlaiset.
DSCN7211_A
Seitsemän vuotta sitten toteutimme naapuritaloyhtiön kanssa piharemontin, jossa taloyhtiöiden rajalla sijainnut lauta-aita poistettiin ja tilalle perustettiin noin 30 metriä pitkä ja pari metriä leveä istutusalue. Alueelle istutettiin pikkupuita, lehtipensaita ja perennoja, joiden joukkoon valittiin runsaasti maanpeittokasveja. Kitkeminen ja kastelu oli tarpeen vain parina ensimmäisenä vuonna, jonka jälkeen maanpeittokasvit ovat huolehtineet rikkakasvien torjunnasta, ja ne myös pidättävät kosteutta maassa. Ainavihanta pikkutalvio (Vinca minor) muodostaa yhdessä hopeatäpläpeipin kanssa kaunista vihreävalkoista mosaiikkia pensasalustoille. Se viihtyy niin auringossa kuin varjossakin, kunhan vain kasvualusta pysyy tuoreena.
DSCN7278_A
Valkotäpläimikkää (Pulmonaria saccharata) kasvaa pieni ala valkoreunakuunliljan alla. Tätä kasvia on jaettava ja lisättävä pihalle muuallekin, sillä jos lehdet ovat noin näyttävät, mihin kukkia enää tarvitaan? Pihalla on runsaasti lehtokotiloita, joille monet kasvit maistuvat. Maanpeittokasvit ovat saaneet olla kuitenkin lähes täysin rauhassa muutamia satunnaisia koemaistajaisia lukuunottamatta. Maanpeittokasvien vahamaiset tai nukkapintaiset lehdet eivät näytä olevan kotiloiden ruokalistalla. Seuraavien kuvien jättipoimulehti (Alchemilla mollis) ei ehkä kuulu varsinaiseti maanpeittoperennoihin, mutta se sopii hyvin myös tähän tarkoitukseen. Sen lehdille kerääntyvät neste- ja vesipisarat ovat vähintään yhtä somia kuin sirot kellanvaaleat kukat. Kukkavarret kannattaa poistaa heti kukinnan jälkeen, sillä myös jättipoimulehti tekee runsaasti siementaimia.
DSCN7507_A
DSCN7521_A
GOT IT COVERED

A small garden does not offer large vistas, so the eye is immediately drawn to the details instead. Many groundcover perennials provide lot of visual interest in a small space even at this time of year. The first changes I made in our garden was to remove the sad excuse for lawn on the north side of the building and replace it with groundcover perennials, which tolerate even deep shade. Japanese spurge and asarabacca were the first obvious choices. For the areas with partial shade, I have planted different varieties of spotted deadnettle, many of which have pretty silvery leaves. They go well together with the evergreen, shiny leaves of lesser periwinkle, which thrives everywhere provided the soil retains moisture. Geraniums flower best in a sunny location, but they form dense clumps of attractive foliage even in partial shade. The spotted leaves of lungwort look striking under large hostas, and lady’s mantle is pretty not just for its round leaves and delicate yellow flowers, but also for the droplets of water gathering on its leaves.