Taikatalvi

Näkötornin kahvila
Pojan ollessa pieni luin hänelle aina talvisin Tove Janssonin Taikatalvi-kirjaa. Poika kasvoi aikanaan ulos Taikatalven tarinoista, mutta minä taisin jäädä koukkuun. Luen kirjaa joskus vieläkin – salaa.

Kinokset lepäsivät valtavina, pyöreinä pullina tai kauniisti kaartuvina harjanteina, joiden huiput olivat veitsenterävät. Jokaisella oksalla oli suuri lumihattu. Ja puut näyttivät jättimäisiltä kermakakuilta, jotka jonkun merkillisen sokerileipurin mielikuvitus oli luonut. Kerrankin kaikki vieraat vilistivät ulos ja panivat toimeen hurjan lumisodan. Hillo oli tosin lopussa, mutta se oli antanut voimaa käsivarsiin ja sääriin.

-Tove Jansson

Tänä aamuna ulkona odotti ihan todellinen taikatalvi lumihattuisine oksineen. En voi väittää olevani haka yhdessäkään talviurheilulajissa, mutta lumen peittämä maisema ilahduttaa minua silti. Lumipeitteen alla kaikki puutarhakasvit ovat nimittäin turvassa pakkaselta ja viimalta, ja mustilla puunrungoilla lepäävä lumi ja kirkkaansininen taivas ovat upea näky. Oma hillokellari on tosin tässä vaiheessa aivan yhtä tyhjä kuin Taikatalven tarinassakin, mutta ehkä mekin olemme saaneet edelliskesän herkuista voimaa käsivarsiin tulevan kevään varalle.Vadelma ja karhunvatukka talvella
Aurinkoisena päivänä en malttanut pysyä poissa kasvimaalta. Oli pakko käydä kurkistamassa perennamaan talventörröttäjiä ja matalina kohoumina lumen alta erottuvaa vihannestarhaa. Joku oli käynyt syömässä loput lehtikaalit, mutta en ollut siitä pahoillani. Mietin, olivatko viime kesänä istuttamani ruokaparsan taimet ja muut monivuotiset kasvit selvinneet tammikuun pakkasista. Lumeton maa ja kova pakkanen ovat puutarhakasvien kannalta huono yhdistelmä. Vadelman ja karhunvatukan kuparinruskeat versot odottivat kuitenkin ryhdikkäinä kesää, ja rannassa veneet käänsivät vielä rauhassa kylkeä.
Ruusunkiulukka
Pähkylä ja tuijalabyrintti
Viikonloppuisin on vielä aikaa tehdä pitkiä kävelyretkiä. Keskellä talveakin kesä muistuttaa itsestään kaikkialla: pensastoissa on kiulukoita ja siemenkotia, puissa hapertuneita lehtiä ja pähkylöitä. Puiston tuijalabyrintti on lumen kuorruttamana jopa hauskempi kuin kesällä. Suojasäällä tuoksuu kuitenkin jo kevät ja lumet rymisevät alas katoilta.
Lepän kävyt ja norkot

Nyt tulevat suuret myrskyt.
Nyt tulevat jyrisevät lumivyöryt.
Nyt kääntyy maa
niin että kaikki muuttuu
ja kaikki voivat riisua villahousunsa
ja panna ne kaappiin.

-Tove Jansson

Jokainen puutarhuri odottaa jo malttamattomana sitä ensimmäistä mullan tuoksuista kevätpäivää, jolloin voi panna villahousut kaappiin ja suunnata lapio ja kuokka kainalossa puutarhaan. Mutta sitä ennen on vielä hiihtoloma, jolloin voi ottaa rennosti. Lehtiotsikko väitti tänään, että leikkivä aikuinen voi hyvin. Siispä kannattaakin laskea mäkeä vaikka hopeatarjottimella kuten pikku Myy – tai käydä lumisotasille viime kesän viimeisten hillojen voimalla. Hyvää hiihtolomaa!

MIDWINTER MAGIC

Fresh white snow and bright blue skies make perfect winter days. When my son was little, I read Tove Jansson’s book Moominland midwinter to him every year. We enjoyed the author’s dreamy visions of snow-clad landscapes and humorous observations on the human traits of the lot inhabiting the Moominvalley. There snow meant fun and games, but for a gardener snow means a reassurance that underneath all that soft white stuff the garden is well protected from winter gales and frost. On the allotment only dry stalks and seedheads decorate the perennial border and the rectangular shapes of the potager are barely visible underneath the snow. But if you look closely, rosehips, seedpods and papery leaves still clinging to shrubs and trees tell a tale of the past summer. Before the smell of thawing air forces the gardener to grab his hoe and spade, there’s a good reason to have as much as possible of winter fun: to stay happy and in good shape for the gardening season to come.

8 kommenttia artikkeliin ”Taikatalvi

    1. Kiitos, Between! Hain hieman apua ja inspiraatiolta Tovelta 🙂 Pojan mielestä lastenkirjoja lukevat aikuiset ovat vähän pöhköjä, mutta mies piti kyllä tuosta villahousurunosta.

  1. Meillä päin on tänä talvena näkynyt harvinaisen kermakakkumaisia puita ja pullamaisia pensaita. Onneksi lumi on vieläkin aika kevyttä, mutta on sitä jo paljon.
    Upeat kuvat ja kuvaparit jälleen kerran, ja tekstejäsi lukee todella mielellään.
    Vielä kun saisi tuollaista sinistä taivasta kuin kuvissasi! 🙂

  2. Leikkivä aikuinen voi hyvin ! Ihanaa; innostuin kolaamaan piha-aluetta käytävineen ”renesanssityyliseksi”. Nyt kaikkii kaartuu ja kiemurtelee. Lumiharkoista kehkeytyy kaarevia muureja…⛄

    1. Niin voi! Minä aina myöhästyn polkujen lumimuotoilusta, ja muut kolaa asialliseen ”funktionaaliseen” tyyliin, eli ”kuhan ny pääsee nysselle (bussille)” -tyyliin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s