Kesäkoti kuntoon

Valkonarsissi
Kukkivat valkonarsissit toivottavat tulijan tervetulleeksi viljelypalstalle toukokuun lopun lämpimänä lauantaina. Palstalle tullaan aina keväisin kuin kesäkotiin ainakin. Ensin tutkaillaan, onko talven aikana tapahtunut mitään poikkeuksellista, sitten vähän siivotaan ja asetutaan taloksi. Monille vuokrapalstat ovat kuin toinen koti, jossa vietetään suuri osa vapaa-ajasta kesäisin. Kukin viljelijä hoitaa kesäkotiaan omien mieltymystensä mukaan. Yksi ahkeroi ja pitää kaiken aina järjestyksessä, toinen ottaa rennommin ja siivoaa harvemmin. Tuossa on palsta kuin leikkisä rokokoopuutarha, tuossa taas tiukan asiallinen aari suorine kylvöriveineen. Jollain palstalla käydään vain pikipäin kääntymässä, muutama näyttää jääneen kokonaan asukkaita vaille.

Talven aikana palstanaapureita ei tapaa, sillä kaikki asuvat eri puolilla kaupunkia. Keväällä kaikki ilmestyvät koloistaan kuin karhut talviunilta, tosin kevätauringossa vain silmiä siristellen, harvoin muristen. Sitten vaihdetaan kuulumiset, vertaillaan tulevan kesän viljelysuunnitelmia ja ennustetaan säitä. Meidän palstalohkollamme touhuaa konkareita, jotka ovat viljelleet maatilkkuaan jo kymmeniä vuosia, mutta joukkoon ilmestyy silloin tällöin myös uusia tulokkaita, useimmiten nuoria puutarhakärpäsen puraisemia ystäväjoukkoja tai perheitä. Jos on viljelypalstojen kasvillisuus monimuotoista, niin on viljelijäjoukkokin, ja se on osa koko puuhan viehätystä.
Valkonarsissi ja rönsyakankaali
Palstalla tutkin ensin perennamaan talvituhot. Salvia ja jalopähkämö taitavat olla mennyttä, mutta onneksi suurin osa perennoista ja kaikki pionit ovat selvinneet. Viime kesänä istuttamani ruokaparsa ja marjova kiinanlaikkuköynnös voivat mainiosti, vaikka niiden puolesta olin eniten huolissani. Narsissien alla kasvaa tummalehtistä rönsyakankaalia ja mansikkaa, joka jo kukkii. Perennamaassa kasvaa myös ruohosipulia, jonka maku on nyt parhaimmillaan. Somat kukkanuput pitäisi tosin leikata pois ennen kuin ne avautuvat, ettei kasvusto kellastu ennen aikojaan.
Ruohosipuli
Kasvimaalla
Viikonlopun illat kuluivat kunnostaessani vihannesmaata kylvökuntoon. Vihannesmaan muokkaaminen käy melko nopeasti, sillä vuosien mittaan maan rakenne on parantunut eloperäisen aineksen lisäämisen myötä. Lannoitteeksi jouduin tosin lisäämään pelkkää kanankakkaa, sillä kompostia ei ollut tänä vuonna käytettävissä. Jo aiemmin kävin siirtämässä raparperin toiseen paikkaan, ja se on toipunut siirrosta hienosti.
Kukkiva luumupuu
Lyhyt kotimatka sujuu hitaasti, sillä matkan varrella on pysähdyttävä ihailemaan muilla palstoilla kukkivia sipulikukkia ja siellä täällä kasvavia pieniä hedelmäpuitakin. Saappaat jalassa on hauska kahlata lopuksi rantapoukaman matalaan veteen ihailemaan veden yllä kukkivaa tuomea.
Pyhäjärvi

SECOND HOME

First visit to the allotment garden in the spring is like unlocking the door to the summer house after winter. For many allotment gardeners the small patch of land is like a second home tended just as lovingly as the proper home. All homes are different, and so are the allotment gardens – some clean and tidy, some less so, some shaped like artwork, some somber and practical. The patchwork of styles and the diversity among not just the plant world but also among the gardeners is what makes allotment gardening so much fun. I spent the weekend preparing my vegetable patch for sowing. The soil is now easy to work with as I’ve been adding lot of compost to it over the years. Assessing winter damage in the perennial border revealed that luckily all peonies and most of last summer’s additions, asparagus among them, have survived.

Pihapuuhia

Kevät
Ensimmäiset lämpimät päivät tulevat aina yllättäen. Eräänä aamuna huomaa, ettei ulko-ovella enää tarvitsekaan kietoutua talvivarusteisiin, ja iltapäivään mennessä varmuuden vuoksi mukaan otettu villatakki onkin jo turha. Pihalla kevät etenee vauhdilla. Aivan ensimmäiseksi silmut ja lehdet ilmestyvät sinikuusamaan (alla oikealla), ja pian se kukkii pienin vaaleankeltaisin kukin. Kukinta on melko vaatimaton, mutta kaarevine oksineen pensas on kauniin muotoinen ja se pärjää hyvin varjoisellakin kasvupaikalla. Muutama lämmin päivä saa vihdoin kaikki idänsinililjat kukkimaan ja yht’äkkiä vaahterakin on kukassa.Sinikuusama ja idänsinililja
Idänsinililja ja juhannusruusu
Pihalla kasvaa myös valkoista idänsinililjaa siellä täällä sinisten joukossa. Juhannusruusun silmut ovat  varhain keväällä kirkkaanpunaisia.

Helteisenä helatorstaina taloyhtiön pihatalkoissa touhusi kolmen kansallisuuden edustajia. Käsillä olevia töitä selviteltiin kahdella kielellä ja kolmattakin hieman tapailtiin. Tärkein talkootyö, vaikkakaan ei ehkä suosituin, on lämpökompostorin tyhjennys. Kompostorissa talven muhinut massa tuodaan puutarhakompostiin, johon lisätään kerroksittain kuivia lehtiä ja kompostimassaa. Viimeiseksi lisätään kerros lehtiä. Kuvassa näkyvistä kompostilaatikoista taaimmainen täyttyi viime syksynä, ja sen tyhjennämme istutusalueille ensi keväänä. Puutarhakompostin kokoaminen
Puutarhakompostin kokoaminen
Yleensä talkoopäivä kuluu pelkästään pihan ylläpitotöihin, mutta nyt perustimme uuden istutusalueen takapihan toisen parvekkeen eteen. Etukäteen arvelin, että työhön kuluisi parisen tuntia, mutta loppujen lopuksi kaivauksiin meni kahdelta talkoolaiselta tuplasti enemmän aikaa. Muutaman neliömetrin kokoinen alue oli puiden juurien läpitunkema ja täynnä kiviä. Kaivoimme maata pois noin 60 cm:n syvyydeltä, salaojitimme kaivannon kivillä ja vuorasimme sen juurimatolla. Seuloimme kaivannosta nousseesta maasta kivet ja juurenkappaleet mahdollisimman tarkoin pois ja lisäsimme siihen kompostia ja ostomultaa, jota oli hieman jäljellä pihalle aiemmin hankitussa jättisäkissä. Lopuksi lapioimme sekoituksen takaisin kuoppaan. Ennen kasvien istuttamista aion tarkistaa, löytyisikö toisen puutarhakompostin pohjalta jo valmista kompostimultaa ja lisään sitä istutusalueen pintakerrokseen.
Kasvualustan valmistaminen
Talkooporukan työnjohtaja, Jesse, rentoutui auringon lämmittämällä kivellä.
Kasvualustan valmistaminen
Kokonaan rikkaruohottomaksi vanhaa kasvualustaa emme varmaankaan saaneet, mutta alkukesästä täytyy olla tarkkana ja kitkeä kaikki rikkakasvien mahdolliset alut pois. Maa-ainesten varastointiin ei ole tontilla tilaa, joten tässä tapauksessa oli järkevämpää parantaa vanhaa kasvualustaa kuin hankkia uutta.

Kasvien valitseminen uudelle istutusalueelle tuottaa hieman päänvaivaa, sillä kasvien pitäisi sietää vaihtelevia olosuhteita. Osittain räystään alla sijaitseva alue saattaa lämpimänä kesänä olla kuiva, mutta rankkasateella katolta valuva vesi ryöppyää usein vesikourun ylitse suoraan maahan. Maa ei vietä poispäin rakennuksesta vaan rakennuksen seinustan suuntaisesti. Talvella katolta tietenkin putoaa lunta. Suurten puiden vuoksi valo-olot ovat puolivarjoiset. Osan perennoista pitäisi olla noin 120-150 cm korkeita, jotta ne tarjoaisivat parvekkeella oleskeleville näkösuojaa ja peittäisivät samalla parvekkeen avoimen alustan. Seinän väri on harmaa ja parvekkeen kaiteet ovat valkoiset, joten kukkakasvien väri voisi vaihdella valkoisesta vaaleanpunaiseen ja siniviolettiin, eikä jokin kontrastivärikään olisi pahitteeksi. Virginiantädyke ja rantatädyke saattaisivat ehkä viihtyä vaihtelevissa oloissa, samoin puna- tai komealuppio. Maitokello kukkii kauniisti ja pitkään pihallamme toisessa paikassa, mutta kestäisiköhän se vaihtuvia kosteusoloja? Kaikki ehdotukset kasvupaikalle sopivista kasveista ovat tervetulleita!
Vaahtera.JPG
Viikonloppuna lämmin sää jatkui, ja äitienpäivän aamu valkeni niin kauniina, että en millään olisi malttanut odottaa, että miesväki sai kahvipöydän valmiiksi. Kävelyretkellä parhaista näkymistä vastasivat nämä valtavat kukkivat puut: vaahterat ovat parhaimmillaan, samoin rannassa kasvava vanha kynäjalava, jota en muista ennen nähneeni näin runsaasti kukkivana.
Tahmelan kynäjalava

YARD WORK

The warm days never fail to surprise you. One morning you suddenly realize that you don’t have to wrap yourself in winter gear before you dare open the front door. All garden plants wake up at the sudden arrival of summer weather. Buds appear and burst open, blue and white scillas dot the garden and the maples wear a dress of bright chartreuse, the loveliest of spring colours. Every year we have a spring clearing day to prepare the garden for the summer. Leaves get raked, shrubs pruned, garden furniture taken out from storage and water hose installed. The kitchen compost is emptied by those who feel up to the task and layered in the compost bays with dry leaves. In a couple of years the compost is ready to be used as nutritious mulch in the garden. This year we also prepared a small new planting area. Preparing a few square meters for planting took quite a while because the soil turned out to be full of stones and tree roots. Once cleared of stones and roots we improved the soil by mixing in some kitchen compost and bit of shop-bought soil. Choosing the plants is tricky,  because under the eaves this spot may at times be very dry, but when it pours with rain it’s flooded. Large trees allow only dappled sunlight. I’m thinking of tall perennials in pale colours such as white and blue Culver’s root, speedwell, burnets, milky bellflowers… But before any of these are planted and mature enough to bloom, it’s time to go on a walk and enjoy the glory of the flowering trees all around.

Vappu ja ihana Annabelle

Annabelle
Annabelle on vappuaamuna valmiina lähtöön, ja autoon lastataan myös saappaat, kuokka, harava ja muut tykötarpeet, simaa ja aamukahveja unohtamatta.  Viljelypalstalla odottaa aurinkoinen aamu, linnunlaulu ja täysin tuuleton ja lämmin sää. Edellisenä syksynä palstalle levitetyt kuivat lehdet rapisevat, kun muokkaamme perunamaan istutuskuntoon. Istutamme Annabellen aina Vappuna, ja satoa saadaan kesäkuun lopulla. Varsinainen varhaisperuna se ei ole, mutta maku on niin erinomainen ja satokausi pitkä, että odotus ei haittaa. Muutama päivä sitten näin ruokakaupassa ulkomailta tuotuja uuden sadon perunoita. Mietin, voiko niissä enää kuljetuksen ja varastoinnin jälkeen olla jäljellä sitä makua, jota varhaisperunalta on tapana odottaa. Miksi kaikkea pitäisi ylipäätään olla tarjolla kaiken aikaa, tai aina vain aikaisemmin?
Punasipulin istukassipulit
Raparperi ja valkosipulin versot
Punasipuleita istutetaan aina myös pieni määrä. Itsestään kylväytyneet valkosipulit ovat nousseet maasta jo pari viikkoa sitten ja maistuvat ihanan raikkaille. Versot kasvavat niin tiheässä, ettei niihin synny kunnon sipuleita, mutta versoja voi korjata useita viikkoja salaattiin. Raparperi on jotenkin hurja näky aina keväisin, kun ryppyiset lehdet alkavat ponnistaa maasta. Tämä raparperi sai siirron toiseen paikkaan, ja valtavan juurakon kaivaminen ja siirtäminen olikin melkoinen urakka.
Kevätesikko
Marskinlilja ja komeamaksaruoho
Kevätesikko kukkii mättäinä siellä täällä kasvimaan perenna-alueella. Palstanaapurilta jokin vuosi sitten lahjaksi saamani marskinlilja taitaa tänä kesänä kukkia ensimmäisen kerran. Sen juurakko on erikoinen, haaroittuva lonkero, ja kukintaa voi joutua odottamaan ainakin pari vuotta istutuksesta. Komeamaksaruohon mehevät lehdet puskevat myös esiin viime kesän varsien joukosta. Murustelen perennojen varret uuden kasvuston joukkoon ja kitken voikukan lehtiruusukkeita. Vihannesmaan ruutuja ei kannata vielä kääntää, jotta maa ei turhaan kuivuisi ennen kylvötöitä. Sen sijaan voi istua hetken taukopenkillä ja silmäillä ryytimaiden tilkkutäkkiä ja sinistä järvenselkää.
Viljelypalstalla

SUNDAY MORNING ON THE ALLOTMENT

A perfect Sunday morning, warm weather and birdsong: time to head to the allotment garden and plant the first potatoes and onions of the season. Supermarkets seems to sell imported new potatoes earlier and earlier every spring, but I doubt if they can taste the same as home-grown freshly dug potatoes.  We’ll have to wait until late June to harvest our own, but the taste and quality are always worth the wait. Rhubarb and fresh garlic leaves we’ll have soon plenty of and without any effort from the gardener. Still too early to prepare the vegetable patch, so there’s time just to sit on the garden bench and enjoy the view.