Vieraslajit puutarhassa: jättipalsami

IMG_9558-3
Jättipalsamin kukat ovat yleisimmin vaaleanpunaiset. 

Heinäkuu on ihanaa aikaa puutarhassa, sillä nyt puutarha kukoistaa rehevänä ja runsaana. Ikävä kyllä samaan aikaan myös puutarhoista luontoon levinneet vieraskasvit aloittavat kukintansa. Jättipalsamikasvustot on nyt helppo havaita vaaleanpunaisten kukkien auetessa.

Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoseuduilta, josta se tuotiin koristekasviksi Eurooppaan ja Suomeen jo 1800-luvulla. Suomessa jättipalsami alkoi levitä luontoon toden teolla vasta 1900-luvun toisella puoliskolla, ja tällä hetkellä sitä tavataan jo koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka luontoon levitessään syrjäyttää kotoperäistä kasvilajistoa.

IMG_9560-4
Jättipalsamin kukkien väri voi vaihdella tummanpunaisesta lähes valkoiseen.

Jättipalsami viihtyy parhaiten tuoreilla ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla se muodostaa nopeasti tiheitä, yksilajisia kasvustoja. Nopeakasvuinen jättipalsami tukahduttaa helposti muun kasvilajiston, ja se voittaa usein myös kilpailun pölyttäjistä. Jättipalsami säädettiin viime vuonna haitalliseksi vieraslajiksi EU:n alueella, ja siksi sen maahantuonti, kasvatus, myynti, hallussapito ja luontoon päästäminen on kielletty.

Jättipalsami on yksivuotinen, ja se lisääntyy vain siemenistä. Yksi kasvi tuottaa kasvukauden aikana useita satoja siemeniä, ja siemenkodan kypsyessä ja revetessä siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän. Siemenet eivät kuitenkaan säily itämiskykyisinä paria vuotta kauempaa, ja siksi jättipalsamin saa katoamaan kitkemällä parissa vuodessa. Tärkeintä on varmistaa, ettei esiintymäalueella yksikään kasvi pääse muodostamaan siemeniä kasvukauden aikana.

IMG_9548-3
Ennen kukintaa jättipalsamin tunnistaa sahalaitaisista, laidoiltaan punertavista lehdistä.

IMG_9557-3IMG_9549-3
Havahduin vieraskasvilajien muodostamaan uhkaan, kun jättipalsami levisi äitini puutarhasta läheisen järven rantaan syrjäyttäen rantakosteikon luonnonvaraista kasvilajistoa. Siellä missä ennen oli kasvanut mesiangervoa, pohjanrantakukkaa, maitohorsmaa, niittynätkelmää ja monia muita luonnonlajeja, kasvoi vain ja ainoastaan jättipalsamia. Tiheimmät esiintymät olivat lähellä pihaa, mutta lähempi tarkastelu paljasti, että jättipalsamia esiintyi rantaviivan tuntumassa noin puolen kilometrin matkalla. Kasvin leviämisvauhti oli aluksi melkoinen järkytys, ja löysin kasviryppäitä jopa tiheän pajukon keskeltä.

Aluksi keskityin kitkemään kasvit esiintymisalueen laidoilta, jotta sain leviämisen pysähtymään. Koska kitkemistä oli valtavasti, työvoimaa vähän, ja olimme paikalla yleensä vain kerran kesässä, päädyin käyttämään torjunnassa myös järeämpiä keinoja. Peitin tiheimmät, muutaman kymmenen neliömetrin suuruiset yksilajiset esiintymäalueet kahden kasvukauden ajaksi UV-suojatulla, kestävällä maatalousmuovilla. Muovin alla siemenet eivät pääse itämään, ja kasvusto katoaa takuuvarmasti. Katteen poistamisen jälkeen olen kerännyt syksyisin ympäristössä kasvavien luonnonlajien siemeniä ja kylvänyt niitä jättipalsamista vapautuneille alueille. UV-suojattu maatalousmuovi ei haurastu, joten en heitä sitä käytön jälkeen pois, vaan säästän sen myöhempää tarvetta varten.

IMG_9553-3
Jättipalsami muodostaa nopeasti yksilajisia kasvustoja, jotka tukahduttavat kotoperäisen kasvilajiston.
IMG_9556-3
Jättipalsamin torjunta onnistuu, kun kaikki kasvit kitketään huolellisesti esiintymisalueelta.

Muualla torjuin kasvustot niittämällä ja kitkemällä. Niittäminen tehoaa kasviin kuitenkin vain, jos kasvin varsi katkaistaan ensimmäisen varsinivelen alapuolelta. Jos varsinivel jää paikalleen, kasvi kasvattaa nivelen solukosta uuden varren, johon muodostuu uusia kukkia. Kasvi voi kukkia ja muodostaa siemeniä vain kymmenen sentin korkuisena.

IMG_9579-3
Jättipalsami on niitettävä ensimmäisen varsinivelen alapuolelta, muuten sen kasvattaa uuden varren. 

Kasvijätteen käsittely on jättipalsamin torjunnassa tärkeää. Jos kitketyt kasvit jäävät luontoon, tai jos ne sijoitetaan avoimeen puutarhakompostiin, voi osa niistä lähteä uudelleen kasvamaan. Turvallisinta on mädättää kasvijäte umpinaisessa jätesäkissä ja siirtää se vasta sitten kompostiin. Jos kasvusto kitketään ensimmäisen kerran jo touko-kesäkuussa kasvien ollessa pieniä, muodostuu kasvijätettä vain vähän. Kasvusto kannattaa kitkeä kolmisen kertaa kesän aikana, ja etenkin lämpiminä syksyinä on hyvä varmistaa vielä syyskuussa, ettei kukkia ja siemenkotia pääse muodostumaan.

Nyt suurin osa jättipalsamin valtaamista ranta-alueista äitini pihapiirin tuntumassa on jälleen ennallaan ja heinäkuussa rannan valtaa mesiangervon tuoksu. Joissain kohdin kasvi tai pari on jäänyt huomaamatta, ja ne ovat pääseet siementämään. Parin vuoden ajan on siis vielä tehtävä tarkastuskierroksia.

Ehkä pian on aikaa tehdä lomapuutarhassa ihan jotain muuta kuin vaania jättipalsamia. Mesiangervo paitsi tuoksuu ihanalle, siitä voi myös valmistaa monenlaisia kesäherkkuja, esimerkiksi  pannacottaa tai mesiangervokakkua!

Lisätietoja kaikista maassamme haitallisista vieraslajeista löydät vieraslajiportaalista osoitteesta http://www.vieraslajit.fi/fi

 

4 kommenttia artikkeliin ”Vieraslajit puutarhassa: jättipalsami

    1. Täällä näitä on vielä runsaasti, ikävä kyllä. Kaupunginosan yhdistykset ovat tänä kesänä perustaneet Pispalan ja Tahmelan alueelle keruupisteitä, jonne kitketyt kasvit voi viedä.

  1. Minä oli viime kesänä hävittämässä yhden kaverin pihasta tätä. Pitäisikin käydä katsomassa, mikä tilanne siellä on nyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s