Iltavuorossa kasvimaalla

Mangoldi Bright Lights

Helleaalto yllätti tällä viikolla viljelypalstoilla ahkeroivat vihannestarhurit. Kun lämpötila nousee päivällä yli 25 asteen, kasvimaalle kannattaa suunnata vasta illalla. Heinäkuuhun mennessä raskaimmat työt kasvimaalla on kuitenkin jo tehty, ja nyt voi alkaa nauttia jo sadonkorjuusta. Yllä olevassa kuvassa on vanha tuttu mangoldilajike ’Bright Lights’, jonka kasvattaminen on helppoa ja nuoret lehdet ovat meheviä ja maukkaita.

Kesäkurpitsat

Kesäkurpitsat kasvavat kompostilaatikossa, joka täyttyi keväällä sopivaan korkeuteen. Kurpitsoissa on kuitenkin vasta kukkia, sillä toin ne ulos kasvamaan melko myöhään kesäkuussa kylmien öiden vuoksi.

KArhunvadelma

Karhunvadelmassa on samaan aikaan kukkia ja runsaasti raakileita. Mustien, kiiltävien karhuvadelmien kypsyminen on kasvimaan kesän kohokohta, jota maltan tuskin odottaa. Karhunvadelman joukossa kasvaa tosin myös karhunköynnöstä, jonka irrottaminen vadelman piikkisistä varsista sen sijaan on kaikkea muuta kuin kohottavaa. Kasvimaalle pesiytynyttä karhunköynnöstä on melko vaikea kokonaan poistaa, sillä sen juuristo on todella vahva. Väsytystaistelu on ainoa vaihtoehto, ja tänä kesänä on toistaiseksi väsynyt vain tarhuri.

Salkopavut

Salkopavut ovat hauskan näköisiä kukkiessaan. Yllä olevassa kuvassa kasvaa kestosuosikkini ’Painted Lady’. Lajikkeelle kannattaa varata korkeat salot, sillä se kasvaa kolmisen metriä korkeaksi. ’Salot’ ovat taloyhtiön piharemontista yli jäänyttä betoninraudoitusrautaa, jotka on kierrätetty kasvimaalle uuteen käyttöön.

Perennat
Harmaamalvikki

Viljelypalstan perennamaassa monivuotiset kukkakasvit kukkivat jo täyttä päätä. Nyt ovat kukassa sormustinkukat, tähtiputket, harmaamalvikki, nukkapähkämö ja etualalla mäkimeirami. Taustalla myös kimalaisten suosikki virginiantädyke aloittaa kukintaansa.

Sitruunatimjami

Perennamaan reunuskasveina on maustekasveja, kuten erilaisia timjameja ja salviaa. Sattumalta osuin puutarhamyymälän alennusmyyntiin, jossa kaikki loput maustekasvit myytiin eurolla kappale. Kori täyttyi nopeasti muun muassa tästä hopealle vivahtavasta sitruunatimjamista.

Iisoppi

Tuoksuvissa iisoppipensaissa riittää syötävää kimalaisille, joita on kuitenkin näkynyt kasvimaalla toistaiseksi vähän.

Kissa

Naapuritalon reviiritietoinen Noki-kissa vahtii kompostin reunalla omia tiluksiaan.

Ruusu Minette

Illalla auringon kierrettyä puiden taakse kasvimaalla on mukava puuhailla. Nyt se tarkoittaa kasteluveden kantamista järvestä, jonne on matkaa tasan kuusikymmentä askelta. Täysien kastelukannujen kanssa paluumatka tosin tuntuu kaksi kertaa pidemmältä. Vesi on kuitenkin ilmaista, puhdasta ja raikasta ja sitä riittää vihannesten kasteluun taatusti tarpeeksi, ja se on suuri onni. Matkalla voi lisäksi pysähtyä ihailemaan polun varressa kasvavaa ihanaa pensasruusua. Tänne on mukava tulla iltavuoroon töihin.

Tuoksuva sadepuutarha

Puutarha tuoksuu tänään sateelta ja jasmikkeelta. Miten ihana onkaan puhdas ja raikas kesäsade, kun janoiset kasvit ja kuiva maa saavat kunnolla vettä! Sateen jälkeen lehdillä kimaltelevat pisarat ovat vastustamattoman kauniita. On mentävä ulos pelkästään katselemaan pisaroiden leikkiä erimuotoisilla ja -värisillä lehdillä. Erityisen ihana sateen jälkeen on yllä olevan kuvan lännenhopeapensas.

Sateen jälkeen komeasinikuunliljan suurten lehtien suoniston salaisuus paljastuu: lehtisuonten muodostamia uurteita pitkin sadepisarat solahtavat suoraan kasvin juurelle. Mutta ensin ne välkkyvät ilta-auringossa kuin jalokivet. Kuunliljoista komeasinikuunlilja on näyttävin ja sen sinivihreät lehdet voivat olla useita kymmeniä senttejä läpimitaltaaan.

Pikkujasmikkeen tuoksu on mielestäni keskikesän ihanin kukkatuoksu. Se muistuttaa ahomansikkaa ja tuoksu tuntuu kaikkialla puutarhassa. Pikkujasmike ( Philadelphus x lemoinei) ei välttämättä ole nimestään huolimatta kovin pieni pensas, sillä omalla pihallani pensas on noin 170 cm korkea ja yhtä leveä. Sille kannattaa siis varata kunnolla tilaa, ja kuten kaikkia jasmikkeita myös pikkujasmiketta on hyvä harventaa keväisin säännöllisesti, jotta se pysyy kauniina. Huumaava tuoksu on kuitenkin vaivan arvoinen.

Jos hopeapensas onkin ihanan eksoottinen, olen heikkona myös kaikkiin tummalehtisiin puutarhakasveihin. Olen kerännyt niitä pihalleni puista maanpeittokasveihin. Purppurakeijunkukissa on useita tummia sävyjä, ja käytän niitä ensin kesäkukkien tapaan ruukuissa ja istutan ne sitten perennojen joukkoon. Ja sadepisarat saavat tietenkin purppuranpunaisten lehtien pinnalla upean hohteen.

Sateen myötä myös lehtokotiloarmada käy hyökkäykseen. Ennen poimin ja tuhosin kotiloita, mutta nyt olen luopunut siitä turhana touhuna, sillä kotiloita riittää asuinalueella loputtomasti. Tehokkaampaa on ripotella keväisin varjoisimmille alueille hieman rautafosfaattia ja vähentää kotiloiden määrää jo kasvukauden alussa, sekä kattaa osa pensasalustoista kuorikkeella, joka hidastaa kotiloiden matkantekoa. Ihailen mielummin sadepisaroita terälehdillä, kuin hukkaan aikaa turhaan kotilosotaan.

Nuori kiinanlaikkuköynnös alkaa saada punaista lehtiväritystä kun kesä etenee. Se kasvaa kohisten, ja nauttii kesäsateesta yhtä paljon kuin minäkin.