Kesäkoti kuntoon

Valkonarsissi
Kukkivat valkonarsissit toivottavat tulijan tervetulleeksi viljelypalstalle toukokuun lopun lämpimänä lauantaina. Palstalle tullaan aina keväisin kuin kesäkotiin ainakin. Ensin tutkaillaan, onko talven aikana tapahtunut mitään poikkeuksellista, sitten vähän siivotaan ja asetutaan taloksi. Monille vuokrapalstat ovat kuin toinen koti, jossa vietetään suuri osa vapaa-ajasta kesäisin. Kukin viljelijä hoitaa kesäkotiaan omien mieltymystensä mukaan. Yksi ahkeroi ja pitää kaiken aina järjestyksessä, toinen ottaa rennommin ja siivoaa harvemmin. Tuossa on palsta kuin leikkisä rokokoopuutarha, tuossa taas tiukan asiallinen aari suorine kylvöriveineen. Jollain palstalla käydään vain pikipäin kääntymässä, muutama näyttää jääneen kokonaan asukkaita vaille.

Talven aikana palstanaapureita ei tapaa, sillä kaikki asuvat eri puolilla kaupunkia. Keväällä kaikki ilmestyvät koloistaan kuin karhut talviunilta, tosin kevätauringossa vain silmiä siristellen, harvoin muristen. Sitten vaihdetaan kuulumiset, vertaillaan tulevan kesän viljelysuunnitelmia ja ennustetaan säitä. Meidän palstalohkollamme touhuaa konkareita, jotka ovat viljelleet maatilkkuaan jo kymmeniä vuosia, mutta joukkoon ilmestyy silloin tällöin myös uusia tulokkaita, useimmiten nuoria puutarhakärpäsen puraisemia ystäväjoukkoja tai perheitä. Jos on viljelypalstojen kasvillisuus monimuotoista, niin on viljelijäjoukkokin, ja se on osa koko puuhan viehätystä.
Valkonarsissi ja rönsyakankaali
Palstalla tutkin ensin perennamaan talvituhot. Salvia ja jalopähkämö taitavat olla mennyttä, mutta onneksi suurin osa perennoista ja kaikki pionit ovat selvinneet. Viime kesänä istuttamani ruokaparsa ja marjova kiinanlaikkuköynnös voivat mainiosti, vaikka niiden puolesta olin eniten huolissani. Narsissien alla kasvaa tummalehtistä rönsyakankaalia ja mansikkaa, joka jo kukkii. Perennamaassa kasvaa myös ruohosipulia, jonka maku on nyt parhaimmillaan. Somat kukkanuput pitäisi tosin leikata pois ennen kuin ne avautuvat, ettei kasvusto kellastu ennen aikojaan.
Ruohosipuli
Kasvimaalla
Viikonlopun illat kuluivat kunnostaessani vihannesmaata kylvökuntoon. Vihannesmaan muokkaaminen käy melko nopeasti, sillä vuosien mittaan maan rakenne on parantunut eloperäisen aineksen lisäämisen myötä. Lannoitteeksi jouduin tosin lisäämään pelkkää kanankakkaa, sillä kompostia ei ollut tänä vuonna käytettävissä. Jo aiemmin kävin siirtämässä raparperin toiseen paikkaan, ja se on toipunut siirrosta hienosti.
Kukkiva luumupuu
Lyhyt kotimatka sujuu hitaasti, sillä matkan varrella on pysähdyttävä ihailemaan muilla palstoilla kukkivia sipulikukkia ja siellä täällä kasvavia pieniä hedelmäpuitakin. Saappaat jalassa on hauska kahlata lopuksi rantapoukaman matalaan veteen ihailemaan veden yllä kukkivaa tuomea.
Pyhäjärvi

SECOND HOME

First visit to the allotment garden in the spring is like unlocking the door to the summer house after winter. For many allotment gardeners the small patch of land is like a second home tended just as lovingly as the proper home. All homes are different, and so are the allotment gardens – some clean and tidy, some less so, some shaped like artwork, some somber and practical. The patchwork of styles and the diversity among not just the plant world but also among the gardeners is what makes allotment gardening so much fun. I spent the weekend preparing my vegetable patch for sowing. The soil is now easy to work with as I’ve been adding lot of compost to it over the years. Assessing winter damage in the perennial border revealed that luckily all peonies and most of last summer’s additions, asparagus among them, have survived.

Puutarhani hetki

Aruncus dioicus
Aamukastetta puutarhassa -blogissa pohdittiin muutama viikko sitten, mihin aikaan kesästä koittaa oman puutarhan paras hetki ja kehotettiin muitakin asiaa miettimään. Huhtikuussa meidän pihallamme on parhaisiin hetkiin vielä aikaa, sillä lumen alta paljastunut piha näyttää juuri nyt hieman väsyneeltä ja harmaalta. Viime kesän perennanvarsien ja lehtien lomasta pilkistää vasta pieniä tulppaanien, narsissien ja jättilaukkojen versoja. Onneksi pihalla kasvaa jonkin verran ainavihantaa varjoyrttiä, rönsyansikkaa ja lehtotaponlehteä. Myös peittokurjenpolvien vihreät lehdet odottavat valmiina kesää kuin pienet suppuun taitetut sateenvarjot. Pensasistutusten alla kasvava pikkutalvio tuntuu sen sijaan kärsineen talven aikana. Ehkä lunta oli liian vähän tammikuun kovien pakkasten aikaan. Tarvitsen siis vielä viime kesän kuvamuistoja päättääkseni, mikä on minun puutarhani paras hetki.

Ensin on ehkä kysyttävä, millaisia hetkiä haluan puutarhassani viettää? Mitä haluaisin puutarhassa kokea, millaisia ajatuksia tai tunteita puutarhan pitäisi minussa herättää? Usein arvostamme asioita ja ympäristöjä, jotka ovat käytännöllisiä, tehokkaita ja asiallisia. Pihan tai puutarhan pitäisi kuitenkin olla paikka, joka rentouttaa, virkistää ja  tuottaa kauneuselämyksiä. Eikö puutarha voisi silloin olla vaikkapa sadunomainen, runollinen tai hurmaava – tai hassu ja humoristinen, aivan käyttäjänsä mieltymysten mukaan.
Aruncus dioicus
Pihan tai puutarhan on tietenkin oltava toimiva, ja ylläpidonkin pitäisi sujua joutuisasti. Kun nämä seikat ovat kohdallaan, puutarhan tunnelman luominen vasta alkaa. Puutarha – tai vaikka taloyhtiöpiha – voi olla paikka, jonne tullessa kaupungin häly ja melu ja omien ajatusten kohina hetkeksi vaimenee, ja jossa voi pysähtyä kokemaan jonkin ohikiitävän, mutta kauneutta täynnä olevan hetken.

On myönnettävä, että taloyhtiöpihaamme ei ehkä vielä voi kutsua satumaiseksi tai runolliseksi. Kesäkuun loppupuolelle ajoittuu kuitenkin hetkiä, jolloin valo osuu sopivasti juuri aukeamaisillaan olevaan juhannusruusuun, valkokirjokanukan koristeelliset lehdet ovat raikkaimmillaan, ja töyhtöangervon huiskilokukinnot täyttyvät tuhansista helmimäisistä nupuista.Rosa Spinosissima 'Plena', Cornus Alba 'Elegantissima'
Samaan aikaan valkoinen kiinanpioni ’Festiva maxima’ aloittaa kukintaansa. Pionin nuppuja on niiden auetessa mielenkiintoista seurata, sillä verholehdissä on usein häivähdys samaa punaista, joka koristaa terälehtien reunoja kukan avauduttua. Tämä pioni on upea kukkiessaan, mutta nuppujen avautuminen on aina yhtä jännittävää.
Paeonia Lactiflora 'Festiva Maxima'
Puutarhan keskikesä tarjoaa paljon kauniita yksityiskohtia. Valkoreunakuunliljan kellanvihreiden ja valkoisten lehtien värit muistuttavat karttaa tai maalausta ja asettuvat kaikissa lehdissä eri tavalla. Lehtisuonten matemaattisen tarkka symmetria lisää lehtien kauneutta. Tarvitaan vain rauhallinen hetki, jolloin malttaa pysähtyä katsomaan.Hosta Albo-marginata
Hosta Albo-marginata

FAVOURITE MOMENT IN THE GARDEN

Some weeks ago Aamukastetta puutarhassa -blog asked other garden bloggers what is the best moment in their gardens. I believe my garden provides the best moments at the end of June. That is the time when the double white burnet rose opens its lovely blooms next to the variegated dogwood. Around the same time one of my favourite tall perennials, the goat’s beard, develops thousands of pearl-like buds in its panicles. In the small insular yard, my white Chinese peony ’Festiva maxima’ is also about to open its buds. The green sepals often carry a hint of red, the same colour that is drizzled on the bloom itself when it is fully open. Hostas with their impressive leaves are often used as fillers in shady areas, but the variegated forms are truly lovely to examine at close range. It only takes a moment to sit down and take it all in.

 

Taikatalvi

Näkötornin kahvila
Pojan ollessa pieni luin hänelle aina talvisin Tove Janssonin Taikatalvi-kirjaa. Poika kasvoi aikanaan ulos Taikatalven tarinoista, mutta minä taisin jäädä koukkuun. Luen kirjaa joskus vieläkin – salaa.

Kinokset lepäsivät valtavina, pyöreinä pullina tai kauniisti kaartuvina harjanteina, joiden huiput olivat veitsenterävät. Jokaisella oksalla oli suuri lumihattu. Ja puut näyttivät jättimäisiltä kermakakuilta, jotka jonkun merkillisen sokerileipurin mielikuvitus oli luonut. Kerrankin kaikki vieraat vilistivät ulos ja panivat toimeen hurjan lumisodan. Hillo oli tosin lopussa, mutta se oli antanut voimaa käsivarsiin ja sääriin.

-Tove Jansson

Tänä aamuna ulkona odotti ihan todellinen taikatalvi lumihattuisine oksineen. En voi väittää olevani haka yhdessäkään talviurheilulajissa, mutta lumen peittämä maisema ilahduttaa minua silti. Lumipeitteen alla kaikki puutarhakasvit ovat nimittäin turvassa pakkaselta ja viimalta, ja mustilla puunrungoilla lepäävä lumi ja kirkkaansininen taivas ovat upea näky. Oma hillokellari on tosin tässä vaiheessa aivan yhtä tyhjä kuin Taikatalven tarinassakin, mutta ehkä mekin olemme saaneet edelliskesän herkuista voimaa käsivarsiin tulevan kevään varalle.Vadelma ja karhunvatukka talvella
Aurinkoisena päivänä en malttanut pysyä poissa kasvimaalta. Oli pakko käydä kurkistamassa perennamaan talventörröttäjiä ja matalina kohoumina lumen alta erottuvaa vihannestarhaa. Joku oli käynyt syömässä loput lehtikaalit, mutta en ollut siitä pahoillani. Mietin, olivatko viime kesänä istuttamani ruokaparsan taimet ja muut monivuotiset kasvit selvinneet tammikuun pakkasista. Lumeton maa ja kova pakkanen ovat puutarhakasvien kannalta huono yhdistelmä. Vadelman ja karhunvatukan kuparinruskeat versot odottivat kuitenkin ryhdikkäinä kesää, ja rannassa veneet käänsivät vielä rauhassa kylkeä.
Ruusunkiulukka
Pähkylä ja tuijalabyrintti
Viikonloppuisin on vielä aikaa tehdä pitkiä kävelyretkiä. Keskellä talveakin kesä muistuttaa itsestään kaikkialla: pensastoissa on kiulukoita ja siemenkotia, puissa hapertuneita lehtiä ja pähkylöitä. Puiston tuijalabyrintti on lumen kuorruttamana jopa hauskempi kuin kesällä. Suojasäällä tuoksuu kuitenkin jo kevät ja lumet rymisevät alas katoilta.
Lepän kävyt ja norkot

Nyt tulevat suuret myrskyt.
Nyt tulevat jyrisevät lumivyöryt.
Nyt kääntyy maa
niin että kaikki muuttuu
ja kaikki voivat riisua villahousunsa
ja panna ne kaappiin.

-Tove Jansson

Jokainen puutarhuri odottaa jo malttamattomana sitä ensimmäistä mullan tuoksuista kevätpäivää, jolloin voi panna villahousut kaappiin ja suunnata lapio ja kuokka kainalossa puutarhaan. Mutta sitä ennen on vielä hiihtoloma, jolloin voi ottaa rennosti. Lehtiotsikko väitti tänään, että leikkivä aikuinen voi hyvin. Siispä kannattaakin laskea mäkeä vaikka hopeatarjottimella kuten pikku Myy – tai käydä lumisotasille viime kesän viimeisten hillojen voimalla. Hyvää hiihtolomaa!

MIDWINTER MAGIC

Fresh white snow and bright blue skies make perfect winter days. When my son was little, I read Tove Jansson’s book Moominland midwinter to him every year. We enjoyed the author’s dreamy visions of snow-clad landscapes and humorous observations on the human traits of the lot inhabiting the Moominvalley. There snow meant fun and games, but for a gardener snow means a reassurance that underneath all that soft white stuff the garden is well protected from winter gales and frost. On the allotment only dry stalks and seedheads decorate the perennial border and the rectangular shapes of the potager are barely visible underneath the snow. But if you look closely, rosehips, seedpods and papery leaves still clinging to shrubs and trees tell a tale of the past summer. Before the smell of thawing air forces the gardener to grab his hoe and spade, there’s a good reason to have as much as possible of winter fun: to stay happy and in good shape for the gardening season to come.

Puutarhastelijan herätys

Valkoinen helmililja
Talvi käväisi ja meni menojaan, ja suojaava lumi on taas kadonnut. Ehkä talvi ja hiihtoladut palaavat vielä, sillä oikea kevät on vielä kaukana. Kevättä ja uutta kasvukautta odotellessa kokosin joukon kuvia viime kesältä vastatakseni Elämää paratiisinpalasessa -blogin puutarhastelijan herätyshaasteeseen.

Ensimmäinen kuva on toukokuiselta kävelyretkeltä Hatanpään arboretumiin, jossa helmililjat ja monet muut pienet sipulikukat kukkivat runsaina. Matkalla piti kiipeillä varomattomasti Pyynikin jyrkillä rinteillä kuvaamassa kauniisti sammaloituneita kallioseinämiä.
Siniluumu Sinikka
Toukokuun lopulla taloyhtiön takapihalla kasvava ’Sinikka’-siniluumu puhkesi kukkaan. Kukinta oli runsainta tähän mennessä, ja ehkä siihen vaikutti varjostavan pilvikirsikan kaataminen edellisenä syksynä. Pilvikirsikka osoittautui liian suureksi puuksi kahden taloyhtiön kapealle raja-alueelle, ja se päätettiin poistaa. Nyt hedelmäpuut saavat taas enemmän valoa, ja puu kantoi syksyllä ensimmäisen kunnon sadon.Ruostehappomarja
Tämä ruostehappomarjapensas säväyttää aina kun näen sen, vaikka keltainen ei kuulukaan lempiväreihini. Pensas kasvaa autiolla tontilla, jolla sijainneesta talosta on jäljellä vain pikkuruinen kivijalka ja sammaloituneet sementtiportaat. Vanhoilla asuinpaikoilla säilyneet puutarhakasvit ovat kiehtovia, sillä ne kertovat ihmisen ajattomasta tarpeesta kohentaa ja kaunistaa ympäristöään.
Magnolia ja tulppaanit Hatanpää
Tein toisen retken Hatanpään puulajipuistoon toukokuun lopulla. Nyt myös magnolia oli avannut hämmentävän suuret kukkansa. Kukat ovat melkeinpä epätodellisia, niiden terälehdet kuin paksua silkkiä. Kartanon edustan tulppaanit toistavat magnolian kukkien värejä. Pihasyreeni
Juhannusviikolla syreenien kukinta oli ylenpalttisen runsasta. Pispalanharjun aurinkoinen etelärinne saa syreenit ihanaan loistoon ja syreenit puolestaan kenet tahansa runolliseksi. Valkoisista syreeneistä pidän eniten.Kiinanpioni
Kesäkuussa satoi jatkuvasti, mutta se ei estänyt pioneja kukkimasta. Tämä viljelypalstani perennapenkissä kasvava pioni on hankittu muutama vuosi sitten Pionien koti -taimitarhan ”yllätyslaarista”, joten sillä ei ollut nimeä. Tunnistaisiko joku sen? Pikkujasmike
Heinäkuussa oli muutamia aurinkoisiakin päiviä. Pikkujasmike avasi ihanat valkoiset kukkansa, jotka tuoksuvat voimakkaasti metsämansikalle. Tämä pensas kannattaa istuttaa aurinkoiselle paikalle oleskelualueen viereen, jotta sen tuoksusta voi nauttia.
Maanpeittokasveja ja kivipolku
Puutarhassa huomion vievät useimmiten näyttävästi kukkivat perennat tai pensaat. Maanpeittokasvit ovat kuitenkin yhtä tärkeitä, sillä ne muodostavat taustan muille kasveille siellä, missä ei kannata kasvattaa nurmikkoa. Taloyhtiöpihalla lapioin ensi töikseni pois kaikki surkean pienet, syvään varjoon kylvetyt nurmikkoläntit ja korvasin ne maanpeittokasveilla. Luonnonkivipolun varrella kasvaa hopeatäpläpeippiä sekä tuoksu- ja peittokurjenpolvea. Polun oikealla puolella kasvaa muutamia jaloangervoja, joilla on kauniit ja kiiltävät lehdet kukinnan päätyttyäkin.
Koivuangervo
Koivuangervolla taitaa olla hieman arkinen maine, sillä se kasvaa varmaankin lähes jokaisessa suomalaisessa puutarhassa. Täyteläiset kukinnot ovat avautuessaan kuitenkin kaikkea muuta kuin arkipäiväisiä.
Komeasinikuunlilja Hosta sieboldiana
Komeasinikuunliljan suuret lehdet ovat kauneimmat sateella, kun vesi noruu ja pisaroi lehtilavan suonissa.
Karhunvatukka
Hellepäivät saapuivat elokuussa. Olin istuttanut keväällä kasvimaan taukopenkin eteen muutaman ’Eyeliner’ -valkoliljan. Kun ne kukkivat elokuussa, karhunvatukka kypsytti käsivarrenmitan päässä kiiltävänmustia, mehukkaita marjojaan. Puutarhanhoito merkitsee minulle aistinautintoja. Niitä ovat kevään työt, kun muokkaan kasvimaata ja kannan rannasta loiskuvia kastelukannuja, ja niitä ovat kesällä kukkakasvien kauneus ja tuoksu, ja viimein syksyllä kypsä sato. Olkoonpa sato sitten sylillinen leikkokukkia tai kulhollinen karhunvatukoita.

Viimeinen kuva on uusitusta ruukkupuutarhastani. Korvasin osan kesäkukista puutarhasta nostamillani perennoilla ja terrakottaruukut vanhoilla kottikärryillä, joihin saatoin tehdä monilajisia istutuksia. Kukkien sijaan pääosassa olivat tällä kertaa erilaiset lehtimuodot. Esimerkiksi lehtotaponlehden suuret kiiltävät lehdet ja siro lankaköynnös sopivat hyvin yhteen.Lehtotaponlehti ja lankaköynnös

REMINISCING

The winter came and went, but I hope not for good. Spring proper is still a long way away and to pass the time I’m participating in a blog challenge sent by Elämää paratiisinpalasessa -blog and collecting a number of garden photos from last summer. Reminiscing about last summer is a good way to prepare for the next. In May last year I paid several visits to the local arboretum to enjoy the flowering of the spring bulbs, among them lovely white grape hyacinths and tulips, and later to gaze upon the impressive silken blooms of the magnolia. The plum tree in my garden flowered beautifully and so did the lilacs, which filled the entire neighbourhood with their lovely scent. The constant rain did not stop the peonies from flowering and even the lovely-scented Lemoine mock-orange braved the elements. Summer finally arrived in August, and white lilies flowered on my allotment, and blackberries ripened at the same time. Luxury like no other.

10 kysymystä puutarhasta, osa II

Juhannusruusu
Lumi on tehnyt pihan puista ja pensaista satumaisen kauniita, mutta kameran ulkoiluttaminen yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa ei houkuttele. Sen sijaan olen kerrannut viime kesän parhaita puutarhahetkiä valokuvia järjestelemällä. Tämän postauksen valokuvat ovat taloyhtiöpihastamme viime kesältä. Kuvissa on tuttuja puutarhakasveja kuten juhannusruusu, isotöyhtöangervo, hovijasmike, purppuraheisiangervo ja koivuagervo. Erityisesti pidän juhannusruusun ja isotöyhtöangervon yhdistelmästä, vaikka kasvit ovatkin luonteeltaan täysin erilaisia. Isotöyhtöangervo on ehkä kärsinyt hieman inflaatiosta yleisyytensä vuoksi, mutta vapaasti kasvavassa pensasaidanteessa se on kukkiessaan näyttävä katseenvangitsija. Huiskilokukinnoissa on samaan aikaan somia helmimäisiä nuppuja ja auenneita kukkia. Ruskettuneet kukinnot on ehkä poistettava, jos kasvi kasvaa pihan paraatipaikalla. Koivunagervokin kukki kotitekoisen kompostilannoituksen ansiosta komeasti ja jasmikkeet suorastaan ylenpalttisesti.

Marraskuussa sain Rikkaruohoelämää-blogilta haasteen vastata kymmeneen puutarha-aiheiseen kysymykseen. Haasteen toinen osa eli uusien kysymysten laatiminen ja haasteen edelleen lähettäminen jäi silloin odottamaan ja tulee tässä. Samantapainen haaste lienee kiertänyt puutarhablogeissa jo jonkin aikaa, joten valitsemani blogit ovat saattaneet sen jo aiemmin saada. Kysymyssetti on kuitenkin aina hieman erilainen, joten lähetän puutarha-aiheista pohdittavaa seuraaville blogeille:

I Lilja & Salvia II Puutarhan tarina III Ruusunmekko

Isotöyhtöangervo
1. Mikä sai sinut alunperin aloittamaan puutarhaharrastuksen?
2. Oletko koristetarhuri vai hyötyviljelijä vai molempia?
3. Voisitko kuvitella elämää ilman puutarhaa?
Hovijasmike
4. Mikä on puutarhasi paras ominaisuus (esim. maalaji, valo-olot, sijainti)?
5. Onko puutarhassasi jokin kasvi, joka tuottaa iloa vuodesta toiseen ilman suurta vaivannäköä?
6. Onko puutarhassasi jokin kasvi, joka puolestaan vaatii jatkuvaa silmälläpitoa menestyäkseen?Purppuraheisiangervo
7. Törmäätkö puutarhaa hoitaessasi usein johonkin pulmaan, johon haet ratkaisua?
8. Lisäätkö puutarhasi kasveja itse jakamalla, siemenistä tai pistokkaista? Jos lisäät, millä kasveilla ja lisäystavoilla olet saanut parhaita tuloksia?
9. Liittyykö puutarhasi johonkin kasviin jokin tärkeä tarina, jonka haluaisit kertoa?
10. Mikä on varhaisin tai paras puutarhamuistosi?Koivuangervo

*

Snow has finally turned the garden breathtakingly beautiful, but I am not tempted to take the camera outside in temperatures below -20 ºC . Instead I’ve allowed myself to rivisit the pleasures of the past summer with the practical excuse of organising my plant photos.  Double white burnet rose and goat’s beard are probably among the most common ornamental garden plants in this country, but they make a surprisingly good combination despite of their different characteristics. Sweet mock-orange and birchleaf spirea also bloomed abundantly last summer, thanks to a generous dose of home-made compost. (The rest of the post contains a set of questions to three Finnish gardening blogs, and as the blogs are written in Finnish only, so are my questions.)

Puutarhaunelmia

Ruusu Linnanmäki
Pihalla huurre peittää puut ja pensaat. Kun lämpötila laskee alle -25 asteen, ajatukset lähtevät helposti harhailemaan seuraavaan kasvukauteen ja kesään. Tammikuussa teen viljely- ja istutussuunnitelmia palstaa ja taloyhtiöpihaa varten, mutta samalla saatan haaveilla myös puutarhasta, jossa kaikki – tai ainakin melkein kaikki – olisi mahdollista. Haaveiden puutarhan ei välttämättä tarvitse toteutua, mutta sellaista suunnitellessa keskitalvi kuluu nopeammin. Monet kuvittelemani puutarhan ainesosista ovat todellisuudessa olemassa joko hoitamissani puutarhoissa tai jossain muualla, missä voin niistä nauttia.

Unelmieni puutarhassa olisi tietenkin sopivasti aurinkoa, joka avaisi kukkien nuput ja kypsyttäisi hedelmät ja vihannekset. Siellä olisi myös kutsuva siimes, jonne voisi vetäytyä rentoutumaan kirjan kanssa sekä viihtyisä paikka, jossa nauttia pitkiä illallisia mukavassa seurassa. Puutarhassa pesisi paljon pikkulintuja, joita olisi hauska tarkkailla, ja mehiläiset pörisisivät korkeissa kukkavarsissa.  Puutarhassani olisi vähän nurmikkoa, mutta paljon kasveja. Yksi puutarhani kohokohdista olisi jokin keskikesällä kukkiva ylellinen, valkoinen pensasruusu. Yllä olevan pimpinellaruusun kuvasin viime kesänä Kuopion Valkeisenpuistossa, mutta nimikyltin puuttuessa ruusun tunnistaminen jäi epävarmaksi.Rosa AspirinNukkapähkämö ja basilika
Puutarhani aurinkoiseen osaan istuttaisin vierekkäin valkoisen ’Aspirin’ -peittoruusun sekä runsaasti nukkapähkämöä ja tummalehtistä basilikaa, jonka antaisin vapaasti kukkia. Ruusun valkoiset, syksyä kohti punertuvat terälehdet, nukkapähkämön hopeanhohto ja basilikan tummat varret olisivat yhdistelmä, johon en voisi kyllästyä. Nukkapähkämön ja basilikan kukissa on samaa värisävyä. Vaikka jaloruusut ovat mielestäni harvoin pensaina kauniita, ’Aspirin’ -peittoruusu on kasvutavaltaan tiivis ja tietenkin miedosti tuoksuvien kukkien täyttämä. Kuvan ruusu kasvaa Tampereella Hatanpään ruusutarhassa ja basilika saman puiston maustetarhassa. Nukkapähkämö kasvaa omalla viljelypalstallani. Maitokello ja salkoruusu
Puutarhan kasvien joukossa voisi olla myös jotain yllättävää, jopa hätkähdyttävää, kuten yllä olevan kuvan lähes musta salkoruusu. Nämä salkoruusukaunottaret kasvavat Tertin kartanon puutarhassa. Yhdistäisin tummanpuhuvat ja näyttävät salkoruusut maitokellon hempeisiin kukintoihin. Maitokello on hieno perenna, joka kukkii keskikesällä useita viikkoja. Kuvassa oleva maitokello kasvaa taloyhtiöpihallamme puolivarjoisella kasvupaikalla, eikä se tunnu maistuvan lehtokotiloillekaan. Korkeat varret kaipaavat jonkin verran tukemista.Virginiantädyke ja röyhytatar
Mielikuvituspuutarhassani olisi tietenkin runsaasti tilaa myös suurille perennoille. Viime vuosina uudelleen muotiin tullut virginiantädyke on yksi minunkin suosikeistani. Myös mehiläiset ja kimalaiset rakastavat sen pitkiä, siroja kukintoja. Istuttaisin virginiantädykettä kaitaröyhytattaren viereen, sillä tädykkeen keihäsmäiset kukinnot ja röyhytattaren utuinen kukkapilvi näyttäisivät hauskoilta yhdessä. Oikealla oleva röyhytatar kasvaa äitini puutarhassa yksittäiskasvina, ja siellä se on yli 1,5m korkea ja pari metriä leveä. Perennapenkissä sen leviämistä voisi joutua rajoittamaan juuriestematolla.
Köynnöshortensia ja lumikärhö 'Paul F
Köynnöksiä voi tuskin olla puutarhassa liikaa. Köynnöshortensia on minusta köynnöksistä upein näyttävien kukkien ja kauniin talviasun vuoksi. Unelmapuutarhassani olisi sammalen peittämä suuri kivi, jonka päällä köynnöshortensia kiipeilisi ja varistaisi syvän vihreälle sammalelle valkoisia terälehtiään. Sellaisena hetkenä en voisi poistua puutarhasta. Ruohovartisista köynnöksistä pidän eniten pienikukkaisista kärhöistä. Taloyhtiöpihalla kukki useita vuosia lumikärhö ’Paul Farges’, kunnes se eräänä kovana pakkastalvena paleltui. Viime kesänä istutin viljelypalstalle uuden samanlaisen ja keväällä näen, selviääkö se ensimmäisestä pakkastalvestaan. Köynnöshortensian kuvasin Valkeakoskella Visavuoren museon puutarhassa.
Joselininlahti
Mielikuvituspuutarhassa tarpeettomat reunaehdot kuten käytettävissä oleva tila, aika tai puutarhurin tilipussi eivät rajoita erilaisten hankkeiden toteuttamista. Niinpä puutarhassani olisi itsestään selvästi myös ajan patinoima vesiallas, johon puutarhan puut kuvastuisivat. Altaan sementtipohja olisi tummunut ja sen reunat sammaloituneet. Kuvassa oleva vesiallas sijaitsee Pyynikin Joselininniemellä, joka oli pitkään tunnelmansa vuoksi yksi lempipaikoistani. Allasta koristanut veistos on sittemmin siirretty muualle, eikä paikka ole enää entisensä.
Kangasajuruoho ja puutarhakalusteet
Puutarhan hoitaminen ja siellä työskentely on nautinto sinänsä, mutta puutarhurin on yhtälailla osattava rentoutua puutarhassaan ja nauttia siellä oleskelusta aina sään salliessa. Puutarhassani olisi sen vuoksi useita istumapaikkoja: yksi pihan aurinkoisimmalla paikalla huhtikuun ensimmäisiä lämpimiä päiviä varten siinä kohdassa, missä lumikellot ja krookukset ensimmäiseksi kukkivat, toinen puolivarjossa heinäkuun helteisiä päiviä varten, ja kolmantena vielä salainen piilopaikka, jonne voisin vetäytyä aivan omaan rauhaani. Taloyhtiöpihallekin olemme saaneet sopimaan pari pöytäryhmää. Viime kesänä hankimme pihalle viimein uudet pihakalusteet, joiden ääreen sopii ruokailemaan isokin joukko. Klassiset valkoiset kalusteet kirkastivat kertaheitolla varjoisen pikku pihan. Taloyhtiöpihan patio on puusta, mutta omassa puutarhassani patio voisi olla patinoitunutta ja hieman rapautunutta vanhaa tiiltä tai kiveystä, jonka halkeamissa kasvaisi tuoksuvaa kangasajuruohoa ja sitruunatimjamia. Maustekasvien tuoksua vapautuisi lämpimään kesäiltaan kiveyksellä kävellessä. Oikealla oleva kuva Tertin kartanon muuripuutarhasta.
kasvimaan kasveja
Mielikuvituspuutarhani aurinkoisella laidalla kasvaisi syötäviä kasveja paitsi vihannestarhassa, myös perennojen joukossa. Erityisen hyvin perennojen joukkoon ja istutusalueiden reunuskasveiksi sopivat tuoksuvat maustekasvit kuten ajuruoho ja muut timjamit, mäkimeirami ja salvia. Värikkäät mangoldit ja kaunislehtiset lehtikaalit sopivat korkeampien perennojen joukkoon ja papusalot sekä vaikkapa maissi istutusalueiden taustalle. Perennojen joukkoon vihanneksia istutettaessa olisi vain muistettava varata taimille tilaa, jotta nopeasti kasvuun lähtevät perennat eivät tukahduttaisi vihannesten taimia.  Yllä olevat kuvat ovat viljelypalstaltani, jossa perennat ja maustekasvit kasvavat yhteisessä penkissä kasvimaan halki johtavan polun varrella. Papusalko kasvoi viime kesänä ruututarhan muotoon istuttamani vihannesmaan keskellä katseenvangitsijana.

Edellisen kasvukauden muistelu auttaa suunnittelemaan seuraavaa. Pian onkin aika unohtaa haaveilu ja ryhtyä tosissaan kirjaamaan muistiin tulevan kasvukauden toimia.

GARDEN DREAMS

When the temperature drops below -25 °C, thoughts easily drift to the warmer season. January is in fact a good time to start planning for the next growing season. During the coldest months I often also allow myself to conjure up a dream garden, where everything is possible, and where available space, time or personal finances pose no restrictions. Above I’ve collected a number of photos I’ve taken in my garden spaces and in other private and public gardens to show what my dream garden would contain. Instead of lawn, my dream garden would have a lot of plants, both ornamental and edible ones, prefererably mixed together in large borders. There’d be enough sun for the flowering perennials and vegetables to thrive, but also some shade and enough secluded spaces for the gardener to sit down with a book and relax. In a sunny spot I might plant a traditional shrub rose with large, white flowers. I’d also plant a dreamy combination of a faded pink groundcover rose with silver-leaved Lamb’s ears and flowering basil. Any garden also needs a showstopper or two, for example a few hollyhocks with flowers the darkest purple, or maybe an unexpected combination of spiky and feathery flowerheads. A climbing hydrangea on a mossy stone, a reflection of water, and scented thyme growing in the cracks of weathered paving would complete my dream garden.

10 kysymystä puutarhasta, osa I

Jaloangervo syksyllä
Muutama viikko sitten Rikkaruohoelämää -blogi haastoi minut vastaamaan kymmeneen puutarha-aiheiseen kysymykseen. Kysymykset olivat hauskoja ja mielenkiintoisia ja vastaan niihin tässä. Koska kellon kulku tuntuu aina kiihtyvän vuoden loppua kohti, laadin uudet kysymykset seuraaville haastettaville hieman myöhemmin.

Kasvit kaipaavat jo lunta suojakseen, mutta useimpina aamuina maisema on sateesta sumuinen. Puutarhassa ovat rinnakkain tummat hajoavat lehdet ja vihreytensä säilyttävät maanpeittokasvit.

1  Suosikkikasvisi omassa puutarhassasi?
Yhtä suosikkikasvia on mahdoton valita: suosikki on aina se kasvi, joka on kulloinkin parhaimmillaan. Huhtikuussa suosikkejani ovat lumikellot, jotka ilmestyvät esiin lumen alta, toukokuussa vihreänä pilvenä kukkiva vaahtera ja valkoiset narsissit, kesäkuussa pökerryttävästi tuoksuva juhannusruusu, heinäkuussa kesätuulessa huojuvat virginiantädykkeet, elokuussa malvikkien kukkaryöpyt ja syyskuussa syysvuokko, viimeisten lämpimien päivien ilo. Ja eihän voi unohtaa sinikuunliljojen yöntummia lehtiä tai peippien kirjavoimaa maanpintaa. Jos kuitenkin on valittava jotain erityisen sykähdyttävää, on se ehkä juhannusruusun tuoksu, joka on yhtä ihana vuodesta toiseen.

2 Kasvi, josta haluat päästä eroon?
Haitallisista vieraslajeista. Taloyhtiöpihalla sellaisia ei onneksi esiinny, mutta viljelypalsta-alueen laidoilla kasvaa runsaasti jättipalsamia. Viime kesänä kitkin jättipalsamia ja lupiinia urakalla myös äidin puutarhan lähistöltä ja tienvarsilta. Vaikka lähes kaikki viljelykasvimme ja suurin osa koristekasveistammekin on tuotu meille muualta, haitallinen kasvilajista tulee, jos se leviää luontoon ja syrjäyttää luonnonlajistoa. Työskentelin vuoden verran vieraslajien torjuntahankkeessa ja huomasin silloin käytännössä, että systemaattinen torjuntatyö tuottaa hyviä tuloksia. Kuluneen kesän torjuntatöissä en jaksanut pitää kameraa mukana, mutta ensi kesänä kirjoitan aiheesta enemmän.
Keltapeippi ja kotkansiipi
3 Miten käyttäisit 1000 euroa puutarhaasi?
Sijoittaisin summan kunnollisten köynnöstukien rakentamiseen ja köynnösten hankkimiseen. Taloyhtiöpiha on pieni, mutta puutarhaa voisi hyvin laajentaa ylöspäin. Köynnösten avulla rakennus kuin rakennus istuu paremmin ympäristöönsä. Kun köynnöstuet on asennettu siten, että seinän ja köynnöksen välissä on tarpeeksi ilmatilaa, köynnöksistä ei ole haittaa puuverhoillulle seinälle. Meillä on yksi aurinkoinen seinä, jossa voisi kasvaa vaikkapa ruotsinköynnöskuusamaa, ja lukuisia varjoisia ja puolivarjoisia seiniä, joilla voisi kasvattaa köynnöshortensiaa ja piippuköynnöstä. Puuvartisten köynnösten rungot ovat talvellakin kauniita.

4 Koetko koskaan turhautumista puutarhasi suhteen?
Erityisen turhautunut olen juuri nyt, sillä taloyhtiöpihalla pitäisi ensi kesänä tehdä iso remontti, mutta tarjousten saaminen on työn takana. Pihalle pitäisi perustaa ja rakentaa uusi tukimuuri, muurin päälle pergolarakenne ja viereen portaat. Tarjouksia on pyydetty laajalti, mutta saatu niukasti. Helpottaisi, jos yritykset muistaisivat ilmoittaa, kiinnostaako tarjouksen tekeminen ylipäätään. Näin meidän ei tarvitsisi odotella tarjousta turhaan, vaan voisimme jatkaa muiden yritysten etsimistä.
Hopeatäpläpeippi5 Miten rentoudut puutarhassasi?
Tekemällä puutarhatöitä! Kasvien kasvun seuraaminen ja vihreän keskellä puuhailu on tunnetusti rentouttavaa ja auttaa stressiin ja moniin muihin vaivoihin. Mutta jos tarkoitus on vain oleskella, on pihalla tietenkin suojainen paikka, johon voi istahtaa kahvikupillisen ja kirjan kanssa. Viljelypalstallekin on kannettu muutaman kerran kuohuviinipullo laseineen. Taloyhtiöpihalla tai palstalla ei kuitenkaan koskaan voi rauhoittua täysin omiin oloihinsa, vaan on oltava aina valmis monensorttisiin kohtaamiisiin. Parhaimman puutarhanirvanan saavutan ehkä maalla äidin puutarhassa, kun vetäydyn töiden lomassa tauolle omenapuun alle lukemaan sanomalehteä, ja sudenkorennot surisevat auringossa korkean heinikon yllä.

6 Suunnitteletko puutarhaasi järjestelmällisesti vai toimitko hetken päähänpistosta?
Taloyhtiöpihaa kunnostaessa on suunniteltava etukäteen kaikki toimet, etenkin jos rahalla jotain hankitaan. Ellei kyseessä ole yhtiökokouksen hyväksymä pihan kunnostus tai muu hankinta, pihan viihtyisyyteen panostaminen ei ole yhtiön asialistalla kovin korkealla. Olenkin ostanut pihalle kasveja vuosien mittaan omasta takaa melkoisia määriä, ja kukkasipuliostoksilla olen tainnut joskus sortua päähänpistoihinkin.

7 Mikä oli viime kesän paras puutarhatekosi?
Kuluneen kesän jännittävin projekti oli ruokaparsan taimien istuttaminen viljelypalstalle. Taimia on vain muutama, mutta on mielenkiintoista nähdä selviytyvätkö ne talven yli ja saammeko niistä ehkä parin vuoden kuluttua satoa. Kovin runsaita parsa-aterioita muutamasta taimesta tuskin tulee, mutta onhan parsa kaunis koristekasvinakin.
Kurjenpolvi
8 Ajatteletko puutarhaasi talviaikaan?
Ajattelen! Haaveilen monenlaisista suorastaan satumaisista puutarhahankkeista, joiden ei edes tarvitse toteutua. Hahmottelen valmiiksi istutussuunnitelmia myös kohteisiin, joiden kohentamiseen tuskin koskaan saan taloyhtiössä valtuuksia, mutta ideoiden kehittely on joka tapauksessa mielenkiintoista. Talvella mietin joskus myös, millainen olisi ihan oma puutarhani, jos minulla joskus sellainen olisi.

9 Onko puutarhasi iso vai pieni ja oletko tyytyväinen sen kokoon?
Sekä taloyhtiöpiha että viljelypalsta ovat pieniä. Autoille varattu tila ja kulkuväylät lohkaisevat taloyhtiöpihasta suuren osan. Taloyhtiöpihan pienestä koosta huolimatta kunnostettavia istutusalueita ja muita kohteita on suorastaan jonoksi asti, joten ei huolta, että ideointimahdollisuudet tai työ loppuisivat. Kasvimaata sen sijaan haluaisin laajentaa, sillä haluaisin tehdä vihannestarhan ison ruutupuutarhan muotoon ja toteuttaa siinä kunnollisen viljelykierron.

10 Mitä on suunnitelmissasi ensi kesälle?
Ensi kesän toiveissa on aiemmin mainitsemani tukimuuriremontti, mutta sen toteutuminen on vielä epävarmaa. Pari uutta hortensiaa aion kuitenkin taloyhtiöpihalle istuttaa.
Pikkutalvio

Answers to a garden quiz above, this time in Finnish only.