Kuutamoillassa

Isotähtiputki
Nyt on elokuu, sunnuntai, ja kuuntelen hiljaista sadetta. Tiaiset pyrähtelevät pihapuissa ja kallistelevat päätään kuin taivaalta putoilevia pisaroita ensimmäistä kertaa ihmetellen.

Historiallisen kuuma ja kuiva kesä on kohta ohitse. Heinäkuu oli kuin loputon, helteinen keskipäivän hetki. Päivät sulautuivat toisiinsa, eikä päivän kuumimpina tunteina voinut tehdä muuta kuin vetäytyä varjoon ja nauttia lämpimästä tuulenvireestä. Kirkkaina ja pilvettöminä toinen toistaan seuraavat aamut olivat sekä nautinnollisia että huolestuttavia, ja kuivuuden vaikutukset meillä ja muualla hallitsivat uutisia.

Lomapuutarhurin oli pakko hellittää tahtia, sillä kolmenkymmenen asteen helteessä ei kannattanut ryhtyä mittaviin puutarhapuuhiin. Viljelypalstaa, kotipihan ruukkutarhaa ja keväällä istutettuja uusia kasveja oli toki kasteltava ja nurmikko pari kertaa leikattava, mutta muut suunnitelmat saivat odottaa.Syysleimu
Heinäkuussa vietin pari viikkoa kesätöissä äidin puutarhassa. Olin suunnitellut istuttavani muutaman puun ja pensaan, mutta siirsin istutuspuuhat suosiolla syksyyn ja seuraavaan kevääseen. Kevyempien puutarhatöiden lomassa loioin riippumatossa ja pohdin säätä, ilmastoa ja puutarhanhoidon reunaehtoja. Pari poikkeuksellisen sateista kesää ja kuluneen kesän kuivuus ovat todennäköisesti esimerkkejä tulevaisuudessa yhä yleisemmiksi käyvistä sään ääri-ilmiöistä.

Puutarhaa suunnitellessa olisi siis hyvä varautua samaan aikaan sekä runsassateisiin että äärimmäisen kuiviin ja kuumiin kesiin. Kasvupaikan ominaisuuksien tunteminen, oikeanlainen kasvualusta ja kullekin kasvupaikalle sopivien kasvien valinta ovat onnistumisen avaimia olipa suunnitelmissa koriste- tai hyötytarha. Äitini pihalla maaperä on savipitoinen, ja se pidättää hyvin kosteutta. Parhaiten perennat näyttävät viihtyvän puolivarjoisella kasvupaikalla sijaitsevassa, noin 20 cm:n korkuisessa kohopenkissä. Savinen pohjamaa on etu kuivina kesinä, ja kohopenkissä vesi ei vaivaa istutuksia sateisina kesinä. Istutuksen kohokohta on loppukesällä, kun syysleimut kukkivat. Piha sijaitsee pienellä mäellä, johon tuuli käy sopivasti, eikä härmä haittaa komeasti kukkivia leimuja. Syysleimut kukkivat tänä vuonna jo heinäkuun lopulla ja tuoksuivat ihanasti kuutamoisina iltoina. Syysleimu 2

Äidin puutarhassa 4
Piha on suurten, vanhojen puiden ympäröimä, mutta enimmäkseen kuitenkin aurinkoinen. Nurmikolla kasvaa yksittäispensaina röyhytattaria, ja ne näyttivät nauttivan kuumasta kesästä. Röyhytatar on pensasmainen perenna, joka kasvaa noin 180 cm korkeaksi ja yhtä leveäksi, lähes täysin pallomaiseksi kasvustoksi ja kukkii pitkään pitsimäisin kukin heinä-elokuussa. Röyhytattaren pienen pienet kukat muodostavat valkoisen utuisen pilven, joka näyttää raikkaalta paahteisenakin kesäpäivänä. Röyhytatar
Pihalla on myös kuivahkoja kasvupaikkoja, ja kulunut kesä on osoittanut, mitkä kasvit ovat todellisia selviytyjiä. Komeamaksaruoho, helminukkajäkkärä ja maantien varrelta pihaan siirtämäni luonnonvarainen ketoruusuruoho ovat kukkineet tyytyväisinä. Ruusuruohon kukinta on nopeasti ohitse, mutta kukinnan jälkeen jäljelle jäävät vihreät kukkapohjat ovat koristeellisia.
Äidin puutarhassa 3
Äidin puutarhassa 2
Kesäaamuisin äidin talossa on ensimmäiseksi istahdettava hetkeksi terassille katselemaan järvenselällä heräävää aurinkoa ja suunnittelemaan tulevan päivän tekemisiä. Jos puutarhasta avautuu avoin maisema, sitä ei kannata peittää tai tarpeettomasti rajata, vaan ottaa se puutarhan osaksi. Ilman puita ei kuitenkaan ole puutarhaa, ja ädin pihalla suuret, vanhat puut suojaavat paahtavalta auringolta ja tarjoavat oleskelupaikkoja päivän kaikkiin hetkiin. Tuulen humina vanhojen puiden latvuksissa luo pihalle sen tunnelman, joka minulle on täällä tärkeintä.Äidin puutarhassa 6
Suurella pihalla on mukava järjestellä kesäkutsuja, enkä väsy kanniskelemaan puutarhakalusteita ja välillä muitakin huonekaluja pitkin pihaa sinne, missä kulloinkin on parhaat olosuhteet vaihtelevista kesäsäistä nauttimiseen. Heinäkuussa järjestin kahden hengen kuunpimennyskutsut ja kannoin pöydän ja tuolit keskelle peltoa, mutta juuri tuona iltana taivas vetäytyi pilveen. Kuu pysyi visusti pilvien takana, vaikka koetimme houkutella sen esiin lausumalla lempirunoilijamme Katri Valan runon ”Punainen kuu”. Hämärtyvässä illassa vietetty runoilta oli joka tapauksessa mieleenpainuva kesätapahtuma, ja ehkäpä siitä voisi tehdä pienen perinteen, kuutamon kanssa tai ilman. Seuraavana iltana taivas oli taas pilvetön, ja kuu hiipi esiin puitten takaa suurena ja punaisena.Äidin puutarhassa 5

 

Hetkiä kukkivien puiden alla

1-vaahterankukkia
Pian päättyvän puutarhavuoden kohokohtien joukosta on mahdotonta valita vain yhtä parasta tai mieleenpainuvinta  hetkeä. Toukokuussa kukkivasta vaahterasta alkaen aina ensilumen tuloon saakka puutarha on täynnä värejä ja tuoksuja ja yllätyksiä.
2-viljelypalsta
Toukokuun lopun iltoina viljelypalstalla leijuu runoilijanarsissien voimakas tuoksu. Narsissit kasvavat ryppäinä peippien, rönsyakankaalien ja mansikan lehtien joukossa. Ruohosipuli on mehevää ja pionien varret kohoavat kosteasta maasta. Kasvimaan laidalla pieni luumupuu kukkii ihanin, vitivalkoisin kukin.
3-luumupuu
5a-tulppaanit
5b-kasvimaa
Tummanvioletit papukaijatulppaanit avautuvat yhtäaikaa sinisten ja vaaleanpunaisten akileijojen ja vaaleanviolettien ukkolaukkojen kanssa. Samaan aikaan meitä saapuu tervehtimään naapuritalon suloinen kissa-asukas, jonka olemme tunteneet pennusta saakka. Omaa kissaa ei palstalle kannata tuoda, sillä niin ihmisten kuin kissojenkin reviirit on valmiiksi jaettu. Kasvimaalla viihtyy myös kaunis morsiusleinikki, joka kukkii puhtaanvalkoisena kesäkuun alussa.
6-jaloleinikki
6b-aidinpuutarhassa
Muutaman kerran kesässä ehdin käymään myös äidin puutarhassa Itä-Suomessa. Kevät tulee sinne hieman myöhemmin, ja jos reissut sattuvat sopivasti, pääsen nauttimaan omenapuiden kukinnasta kahteen kertaan. Kesäkuussa vietimme muutaman iltapäivän muistellen ja tarinoiden tuoksuvien omenapuiden alla.
7-koynnoshortensia
8-kuunlilja
Oma puutarhan parhaat hetket koittivat keskikesän valoisina iltoina, kun suurin osa edellistalven pakkasvaurioista oli saatu korjattua, ja oli aika levähtää hetki. Köynnöshortensian ja sinikuunliljojen valkoiset kukat hehkuivat iltahämärässä ja puutarhan kesä läheni lakipistettään.
9-jalopahkamo
Myös viljelypalsta runsastui päivä päivältä. Perennapenkissä kävi kuhina mehiläisten ja kimalaisten ahertaessa jalopähkämön, harmaamalvikkien ja pohjanrantakukan vaaleanpunaisissa kukissa. Helteisinä päivinä viljelypalstalla saattaa olla niin kuuma, että paras ajankohta tulla palstalle on vasta auringon laskiessa. Elokuussa tilli tuoksui ihanasti ja valkoiset kesämalvikit kukkivat. Alla olevassa kuvassa oma viljelypalstani rajoittuu oikealla näkyvään perunamaahan ja papusalkoihin, ja kuvan keskellä näkyvä suuri raparperi on jo naapuripalstan puolella.
9b-kasvimaa
10-tilli
Suurimman osa heinä- ja elokuuta taloyhtiön piha oli mullin mallin suuren piharemontin vuoksi. Lopulta muuri, pergola, portaat, pysäköintialue ja istutusalue tulivat valmiiksi, ja pääsin istuttamaan kasveja uudelle istutusalueelle. Itsestään selvä puutarhavuoden kohokohta, jota olin suunnitellut pitkään! Istutin alueelle muun muassa purppuraheisiangervon ja valkokirjokanukan matalakasvuisia lajikkeita.  Keväällä olin istuttanut ruukkuihin kausikasveiksi keijunkukan tummalehtisiä lajikkeita, jotka nyt siirsin uudelle istutusalueelle puuvartisten kasvien joukkoon maanpeittokasveiksi.
12-remontti
13-purppurakeijunkukka
14-lehtikaali
Viljelypalstalla lehtikaali jatkoi kesää lokakuun loppuun saakka. Tillin ja muiden siementen kerääminen jäi hieman myöhäiseen, mutta sain silti talteen jonkin verran siemeniä ensi vuotta varten. Jalopähkämö, joka rakastaa paahtavaa hellettä, oli nyt vesihelmien koristama. Kirjavalehtinen salvia teki uusia pieniä lehtiä vielä lokakuussa samaan aikaan kun viljelypalstalle vievä polku jo peittyi kullankeltaisiin vaahteranlehtiin.
15-siementen-keruu
16-salvia
Joulukuuhun mennessä puutarha oli jo talviteloilla, ja viikonloppuisin oli aikaa nauttia kävelyretkistä harjun laella. Tänä vuonna joulukuinen metsä tarjosi kauniita, huurteisia näkymiä.
17-joulukuu
Pyynikki
Kiitokset kaikille lukijoilleni kuluneesta vuodesta ja antoisaa, tuoksuvaa, värikästä uutta puutarhavuotta!