Viileää ja vihreää

Piha
Kotipiha on selviytynyt kuivasta ja kuumasta kesästä kohtalaisen hyvin siitä huolimatta, että aurinko pääsee nyt paistamaan pihalle enemmän kuin aiemmin. Taloyhtiöpihamme muuttui aiempaa paljon valoisammaksi, kun pari vuotta sitten kaadoimme tontin länsilaidalta suuren terijoensalavan ja rakennutimme sen tilalle tukimuuri-pergolarakenteen. Korkean tukimuurin ja sen päälle rakennetun pergolamaisen rakenteen on tarkoitus erottaa taloyhtiön autopaikat ja oleskelualue toisistaan. Luiskan tilalle rakennettu tukimuuri toi pihalle myös paljon lisäneliöitä ja kokonaan uuden istutusalueen (kuvassa yllä). Pergolarakenteen juurelle uuteen kasvualustaan istutetut köynnökset ja muut kasvit ovat lähteneet hyvin kasvuun. Huolehdin säännöllisesti kasvien kastelusta istutuksen jälkeen, ja toissakesä ja viime kesä olivat muutenkin sateisia.
laikkukirjokanukka
Uuden istutusalueen väripaletti on rauhallinen, ja se koostuu vihreän ja violetin eri sävyistä ja valkoisesta. Valkokirjokanukan ja purppuraheisiangervon matalakasvuisten lajikkeiden värit toistuvat muun muassa rotkolemmikin ja purppurakeijunkukkien väreissä. Samoja värejä on myös pihan muilla istutusalueilla, mikä lisää yhtenäisyyden tuntua. Vaaleat ja viileät värit ovat omiaan pienelle pihalle, sillä ne luovat tilaa ja valoa ympärilleen toisin kuin voimakkaat ja kirkkaat värit. Tumma violetti istutusten joukossa tuo puolestaan syvyyttä ja vaihtelua vihreän rinnalle, ja se on koristeellinen koko kasvukauden senkin jälkeen, kun kukat ovat kuihtuneet.
Kotkansiipi
Käytännössä kesällä on satanut kunnolla ja pitkään vain kaksi  kertaa, juhannuksena ja kerran heinäkuussa. Lähellä rakennusta kuivalla paikalla kasvavat kotkansiivet ja maata peittävät varjoyrtti ja hopeatäpläpeippi kärsivät kevään ja alkukesän poikkeuksellisesta kuivuudesta.  Leikkasin kotkansiipien kuivuneet kasvustot lähes kokonaan matalaksi, ja ne uusiutuivat yllättävän nopeasti parin kastelukerran ja perinteisten juhannussateiden jälkeen. Myös maanpeittokasvit terhakoituivat, ja ovat nyt entisellään. tahmelaHortensia
Takapihalla kasvaa monirunkoinen pihlaja, ja sen juuristoalueella on pääasiassa maanpeittokasveista koostuva istutus. Tavoitteena on ollut aikaansaada kiiltävälehtistä lehtotaponlehteä ja valkoista hopeatäpläpeippiä vuorottelemalla mosaiikkimainen vaikutelma. Alue on varjoisa mutta ohutmultainen, ja niinpä se vaatikin pari kastelukertaa alkukesän aikana, jotta sain kasvit virkoamaan. Takapihan siimeksessä syvässä kasvualustassa kasvavat pallohortensiat sen sijaan viihtyvät hyvin, ja ne ovat kauneimmillaan illalla, kun suuret kukinnot hohtavat laskeutuvassa hämärässä.
hosta albomarginata
Kuivan kesän yllättäjiä ovat kuunliljat, jotka kasvavat ja kukoistavat rehevinä ilman kastelua. Ne kasvavatkin lähes täydessä varjossa. Valkoreunakuunlilja on suosikkini, sillä sen kirjavat lehdet erottuvat hyvin pihan varjoisilla paikoilla.

Kulunut kesä on osoittanut selvästi, että hyvin perustettu, syvämultainen kasvualusta ja kullekin kasvupaikalle oikein valitut kasvit takaavat kasvien menestymisen ja helpottavat tarhurin työtä. Ohut kasvualusta tai väärin valitut kasvit sen sijaan juoksuttavat tarhuria kastelukannun kanssa ympäri pihaa.

Pihan pienemmän istuinryhmän pöydällä pidän maljakkona vanhaa keittiötölkkiä, johon tuon viljelypalstalta leikkokukkia. Viimeksi palstalla käydessäni leikkasin kasvimaan portilla rönsyävää lumikärhöä, ja toin muutaman kukkivan varren mukanani. Pöytä ja tuolit ovat metallia, ja tänä kesänä niillä on ollut suorastaan liian kuuma istua! Suureen harmaaseen ruukkuun alkukesästä istuttamani komeamaksaruoho sen sijaan viihtyy hyvin lämpimällä paikalla, ja vesiaiheen virkaa toimittava vanha valurautapata sai pari lumikärhön kukkaa somisteekseen. Pienikin veden peili puutarhassa viilentää, kun aurinko jatkaa porotustaan.

Lempeä, pehmeä kesäsade, missä viivyt?
Sisäpihaisomaksaruoho

Puutarhapäiväkirjasta

Pioni Festiva MaximaSain kesällä Rikkaruohoelämää -blogia kirjoittavalta Betweeniltä Blogger Recognition Award -tunnustuksen sekä haasteen, johon liittyy muutama kysymys bloggaamisesta. Kiitos tunnustuksesta ja haasteesta, Between!

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.  Pääsin haastetehtävän pariin auttamattoman myöhässä, sillä loppuvuosi ja vuoden ensimmäiset viikot ovat olleet täynnä monenlaista puuhaa. Seuraavassa viimein vastaukset haasteen kysymyksiin ja muutamia kuvia pihalta ja viljelypalstalta.

Harisoninruusu Rosa Harisonii -ryhmä
Hopeatäpläpeippi ’White Nancy’ on hyvä maanpeittokasvi, joka viihtyy hyvin puolivarjossa. Löysin taloyhtiöpihalta harisoninruusun tuntemattoman lajikkeen, jonka kukat ovat himmeän kullankeltaiset.

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen. Aloitin puutarhablogin kirjoittamisen noin kaksi vuotta sitten. Pitkään mietin, onko puutarhablogin perustamisessa mitään järkeä, sillä minullahan ei ole edes omaa puutarhaa! Puutarhamme on näet taloyhtiön yhteispiha, ja viljelypalsta puolestaan on vuokralla kaupungilta.

Taloyhtiöpihat ovat usein karuja ja asiallisia, sillä jos ulkotiloja ei koeta omaksi, ei niiden hoitoon yleensä välitetä panostaa. Suomessa lienee lukemattomia taloyhtiöitä, joiden pihoilla on pysäköintipaikkojen lisäksi vain pakolliset tomutus-ja kuivaustelineet, ehkä hiekkalaatikko lapsille, ja näiden ohella muutama pensas ja hieman nurmikkoa. Pihoja käytetään vain läpikulkuun, eikä asukkailla ole syytä eikä paljon haluakaan viettää aikaa pihalla. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, varsinkin kun nykyisin tiedetään, että oleskelu ja puuhailu vihreässä ympäristössä edistää hyvinvointia ja vähentää stressin oireita. Hyvällä suunnittelulla yhteispihoista voi saada toimivia ja viihtyisiä, ja tarvittaessa vaativimmat ylläpitotyöt voidaan ulkoistaa huoltoyhtiölle tai ammattipuutarhurille. Puutarhalehdissä onkin jo esitelty esimerkiksi vanhojen kaupunkikortteleiden sisäpihoja, joissa asvalttiaavikon tilalle on rakennettu viihtyisiä puutarhakeitaita. Innostus hyötykasvien viljelyyn on tuonut taloyhtiöpihoille viime aikoina myös asukkaiden yhteisiä vihannesviljelyksiä. Asuttuamme taloyhtiössämme pari vuotta päätin, että vaikka piha onkin yhteispiha, ei sen tarvitse olla ankea ja hoitamaton.

Puutarhaharrastukseni alkuvaiheessa luin ensin tiedonjanossani puutarhakirjoja ja -lehtiä, ja lopulta monien yhteensattumien summana päätin vaihtaa alaa. Suoritin puutarha-alan perustutkinnon ja työskentelin sitten alalla erilaisissa tehtävissä. Samaan aikaan puutarhablogit alkoivat yleistyä, ja ajatus myös omasta blogista alkoi muotoutua.

Purppuraheisiangervo ja pihakiveys
Purppuraheisiangervo ’Diabolo’ tuo vaihtelua vapaasti kasvan pensasaidanteen lehtiväreihin. Takapihalle johtava kivetty polku on rakennettu kokonaan kierrätystiilistä.
Ahkeraliisa ja ruukkudaaliat
Ahkeraliisa ja ruukkudaaliat sisäänkäynnin portaikossa.

Moni puutarhanhoitoa aloitteleva huomaa pian kirjoittavansa luetteloita puutarhansa kasveista, sipulikukkien lajikenimistä ja siementilauksista. Monet pitävät hyvinkin tarkkaa päiväkirjaa kaikista puutarhapuuhistaan. Blogi tarjoaa myös mahdollisuuden kirjoittaa puutarhapäiväkirjaa, kuten myös Rikkaruohoelämää-blogissa todetaan, mutta samalla blogin avulla kokemuksiaan voi jakaa myös muiden puutarhaharrastajien kanssa.

Kurkkuyrtti ja nukkapähkämö
Rohtopurasruoho ja nukkapähkämö kasvavat viljelypalstan perennamaassa.

Blogia kirjoittaessani toivon tietenkin, että kuvani ja tekstini tavoittaisivat lukijoita ja että ne lukijoita ilahduttaisivat.  Julkaisutahtini on tosin tällä hetkellä kovin verkkainen, sillä päivätyö ja meneillään olevat opinnot vievät aikani melko tarkkaan. Toivoisin myös, että ehtisin kommentoimaan muiden blogeja useammin, sillä puutarhabloggareiden yhteisö on kannustava ja lämminhenkinen, ja keskustelut ovat antoisia. Blogeissa esiteltyjen puutarhojen kirjo on niin monipuolinen, että opittavaa ja ihasteltavaa on loputtomasti.

Salkopapu
Salkopavut ’Cosse Violette’ ja ’Cobra’ tuottivat somien kukkien lisäksi herkullisia papuja.
virginiantadyke-ja-tuoksumiekkalilja
Kimalaiset rakastavat virginiantädykettä. Tuoksumiekkaliljan lehdet ovat kauniit pitkälle syksyyn.
Pak choi ja erba stella
Pak choi ’Rubi’ tuotti satoa vielä syyskuussa. Plantago coronopus ’Erba stella’ -salaattikasvilla ei taida vielä olla suomenkielistä nimeä, mutta italiankielinen lajikenimi tarkoittaa tähtiruohoa.

3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.  Jokainen kotipuutarhuri haluaa tehdä puutarhastaan paikan, jossa itse viihtyy. Myös blogista on hyvä tehdä sellainen virtuaalinen tila, jossa tuntee olonsa kotoisaksi. Jokainen voi itse valita, kirjoittaako nimimerkillä vai omalla nimellään, ja päättää, kirjoittaako vain puutarhaharrastuksesta vai myös muista asioista. Ilmaisia blogialustoja on helppo kokeilla, kunnes löytää mieleisensä. Kuvien ottamiseen ei välttämättä tarvita järjestelmäkameraa, ja verkosta ladattavilla ilmaisilla kuvankäsittelyohjelmilla pääsee myös hyvin alkuun.

Samettikukka ja karhunvadelma
Samettikukka ’Burning Embers’ ja karhunvadelma, joka kypsyttää marjojaan vähitellen usean viikon ajan.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi. Sain tunnustuksen Rikkaruohoelämää -blogilta.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi. Tämä haaste on varmaankin jo ehtinyt kiertää laajasti puutarhablogeja, mutta jaan tunnustuksen kuitenkin eteenpäin seuraaville  10 blogille:

1.  Arjen karusellissaBlogger Recognition Award
2. Kastanjan varjossa
3. Kukka & kaali
4. Mielen lumoa
5. Muusan elokuu
6. Oravan kesäpesä
7. Puutarhassa
8. Puutarhan lumo
9. Punainen pihlaja
10. Saran mökissä ja puutarhassa